filmov
tv
AVARUUSKULTTUURI

Показать описание
© Katse Kaikkeuteen 2020
Tilaa ohjelman YouTube-kanava!
Seuraa ohjelmaa Facebookissa!
Seuraa ohjelmaa Instagramissa!
Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera!
AVARUUSKULTTUURI
Avaruustutkimukseen suhtaudutaan jonakin erityisammattikunnan erityismielenkiintona. Vaikka tieteellinen tutkimustyö on ainoo moottori, joka ylläpitää ja edistää ihmiskunnan vaurautta ja terveyttä. Avaruustutkimus on maailman tutkimusta, ja sen tarkotus on ratkasta maailmanlaajusia ongelmia, jotka koskettaa meitä kaikkia.
INTRO
Yhdysvaltalainen fyysikko Neil deGrasse Tyson mainitsee usein julkisissa puheissaan termin avaruuskulttuuri, joka ei tarkota kulttuuria avaruudessa, vaan ihmiskuntaa, kosmisen näkökulman yhdistävänä planetaarisena yhteisönä. Me ollaan nähty historian mittaan vilauksia tällasen kulttuurin hedelmistä, mutta jotta me saatais kestävässä mielessä sellanen aikaan, se vaatii pelkästään sen että me kaikki ymmärrettäis, että meidän isoimmat ongelmat on meidän itse aiheuttamia ja meidän selviytyminen sivilisaationa on kiinni tieteistä ja tekniikasta.
TUTKIMUSTEN TARKOITUSPERÄT
Ihmiskunnan historian suurimpien ja kalleimpien hankkeiden taustalla on poikkeuksetta kolme mahdollista motivoijaa. Ensimmäinen on jonkin jumalolennon tai kuninkaallisen palvominen. Se motivoi ihmiset rakentaan Euroopan kirkot, satoja toinen toistaan suurempia. Se sai aikaan Kheopsin pyramidin, joka oli noin 4 000 vuoden ajan maailman korkein rakennelma ja käytännössä pelkkä kallis hautakivi. Toinen mahdollinen motivoija on sota. Sota motivoi rakentaan Kiinan muurin, se motivoi Apollo-ohjelman ja ensimmäisen miehitetyn kuulennon. Viimenen asia, joka on motivoinu ihmisen kalleimpia hankkeita, on taloudellinen hyöty, rikastuminen. Se motivoi Christopher Columbuksen löytöretket. Columbus itse oli tietysti tutkimusmatkailija, jota ajo uteliaisuus ja tiedonjano, mutta jokaisen tiedemiehen takana on rahottaja. Ja kuningatar Isabella ei sanonu Columbukselle, että ota kirstusta mitä tarttet ja tuu sit kertoon mulle kaikista oudoista eläimistä ja kasveista mitä löydät. Ei kun se sano että tässä on nippu Espanjan lippuja, iske sellanen jokaselle mantereelle, jonka löydät. Ja tuo toki tullessas kaikki kulta ja mausteet, jotka saat kannettua. Orjallinen pakote, poliittinen valta ja taloudellinen hyöty.
AVOIN AVARUUSKILPAILU
Kylmä sota, ydinaseiden uhka pani alulle Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisen avaruuskilpailun. Molemmat valtiot tuki avaruusohjelmiaan ennennäkemättömillä budjeteilla, jotka on vastuussa muun muassa laserista, transistorista, tietokoneesta, mikroaaltouunista, magneettikuvauslaitteesta, GPSstä, internetistä jotka kehiteltiin sodankäyntiä varten, ja joita käytetään tänään päinvastasiin tarkotuksiin. Avaruus oli kylmän sodan aikaan maailmanlaajusesti jokapäivänen puheenaihe. Se kiinnosti kaikkia. Uusista saavutuksista uutisoitiin joka viikko. Minkä takia meidän pitäis saada se takasin? Koska se inspiroi ihmiset haaveileen huomisesta. Jokasessa lehdessä puhuttiin tulevaisuuden kodista ja tulevaisuuden kulkuneuvoista. Joka ikisessä televisio-ohjelmassa lasten piirretyistä saippuasarjoihin tuli vastaan avaruusaiheisia erikoisjaksoja. Televisioon tuli Star Trek, Twilight Zone ja Doctor Who. Kaikki lapset halus olla astronautteja. Ihmiset teki innovaatioita. Kaikki unelmoi paremmasta huomisesta. Se ei vaatinu mitään erityisiä ohjelmia vakuuttaan ihmisiä siitä, että tiede on kiehtovaa, innostavaa, yhteiskunnalle tarpeellista, kuluttajalle hyödyllistä ja ihmiskunnalle välttämätöntä. Se oli jo kaikkien huulilla. Mutta kylmä sota päätty, ydinsodan uhka katos, NASAn budjettia leikattiin ja ihmiset lakkas haaveilemasta.
MODERNIT MOTIVAATTORIT
Jumalat tai kuninkaat ei oo enää tällä vuosituhannella kovinkaan ajankohtasia motivoijia avaruuden tutkimiseen. Sodankäynti sen sijaan on voimissaan vielä tänäkin päivänä, mutta se on huonoin mahdollinen motivaattori tutkimusmatkoihin, joiden tarkotuksena on kadottaa kaikki sotimisen syyt ja edistää maailmanrauhaa. Jäljelle jää siis taloudellinen hyöty. Ja sen takia avaruustutkimusta ei rahoteta. Kirstujen päällä istuvat ei koe saavansa niistä tutkimuksista mitään takasin. Mitä hyötyä Mount Everestin vallottamisesta on mulle? No sitä varten kehitettiin uusia hengittäviä mutta vesitiiviitä kankaita, jotka pitää sut kuivana ja lämpimänä läpi vuoden. Michael Faradayn ensimmäinen elektroninen luomus oli viisari, joka heilu, kun toista viisaria liikutti magneettikentässä. Rahottajat kysy että tätäkö sä oot tehny? Mitä ihmettä me tällä tehdään? Hehkulamppu, sähkömoottori. Paras mahdollinen motivaatio tän maailman tutkimiseen ei oo sota tai raha, vaan halu tietää, tiedon kautta kehittyä ja kehityksen kautta parantua. Avaruusohjelmien rahotusta ei pitäis ajatella lahjotuksena, vaan investointina...
Tilaa ohjelman YouTube-kanava!
Seuraa ohjelmaa Facebookissa!
Seuraa ohjelmaa Instagramissa!
Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera!
AVARUUSKULTTUURI
Avaruustutkimukseen suhtaudutaan jonakin erityisammattikunnan erityismielenkiintona. Vaikka tieteellinen tutkimustyö on ainoo moottori, joka ylläpitää ja edistää ihmiskunnan vaurautta ja terveyttä. Avaruustutkimus on maailman tutkimusta, ja sen tarkotus on ratkasta maailmanlaajusia ongelmia, jotka koskettaa meitä kaikkia.
INTRO
Yhdysvaltalainen fyysikko Neil deGrasse Tyson mainitsee usein julkisissa puheissaan termin avaruuskulttuuri, joka ei tarkota kulttuuria avaruudessa, vaan ihmiskuntaa, kosmisen näkökulman yhdistävänä planetaarisena yhteisönä. Me ollaan nähty historian mittaan vilauksia tällasen kulttuurin hedelmistä, mutta jotta me saatais kestävässä mielessä sellanen aikaan, se vaatii pelkästään sen että me kaikki ymmärrettäis, että meidän isoimmat ongelmat on meidän itse aiheuttamia ja meidän selviytyminen sivilisaationa on kiinni tieteistä ja tekniikasta.
TUTKIMUSTEN TARKOITUSPERÄT
Ihmiskunnan historian suurimpien ja kalleimpien hankkeiden taustalla on poikkeuksetta kolme mahdollista motivoijaa. Ensimmäinen on jonkin jumalolennon tai kuninkaallisen palvominen. Se motivoi ihmiset rakentaan Euroopan kirkot, satoja toinen toistaan suurempia. Se sai aikaan Kheopsin pyramidin, joka oli noin 4 000 vuoden ajan maailman korkein rakennelma ja käytännössä pelkkä kallis hautakivi. Toinen mahdollinen motivoija on sota. Sota motivoi rakentaan Kiinan muurin, se motivoi Apollo-ohjelman ja ensimmäisen miehitetyn kuulennon. Viimenen asia, joka on motivoinu ihmisen kalleimpia hankkeita, on taloudellinen hyöty, rikastuminen. Se motivoi Christopher Columbuksen löytöretket. Columbus itse oli tietysti tutkimusmatkailija, jota ajo uteliaisuus ja tiedonjano, mutta jokaisen tiedemiehen takana on rahottaja. Ja kuningatar Isabella ei sanonu Columbukselle, että ota kirstusta mitä tarttet ja tuu sit kertoon mulle kaikista oudoista eläimistä ja kasveista mitä löydät. Ei kun se sano että tässä on nippu Espanjan lippuja, iske sellanen jokaselle mantereelle, jonka löydät. Ja tuo toki tullessas kaikki kulta ja mausteet, jotka saat kannettua. Orjallinen pakote, poliittinen valta ja taloudellinen hyöty.
AVOIN AVARUUSKILPAILU
Kylmä sota, ydinaseiden uhka pani alulle Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisen avaruuskilpailun. Molemmat valtiot tuki avaruusohjelmiaan ennennäkemättömillä budjeteilla, jotka on vastuussa muun muassa laserista, transistorista, tietokoneesta, mikroaaltouunista, magneettikuvauslaitteesta, GPSstä, internetistä jotka kehiteltiin sodankäyntiä varten, ja joita käytetään tänään päinvastasiin tarkotuksiin. Avaruus oli kylmän sodan aikaan maailmanlaajusesti jokapäivänen puheenaihe. Se kiinnosti kaikkia. Uusista saavutuksista uutisoitiin joka viikko. Minkä takia meidän pitäis saada se takasin? Koska se inspiroi ihmiset haaveileen huomisesta. Jokasessa lehdessä puhuttiin tulevaisuuden kodista ja tulevaisuuden kulkuneuvoista. Joka ikisessä televisio-ohjelmassa lasten piirretyistä saippuasarjoihin tuli vastaan avaruusaiheisia erikoisjaksoja. Televisioon tuli Star Trek, Twilight Zone ja Doctor Who. Kaikki lapset halus olla astronautteja. Ihmiset teki innovaatioita. Kaikki unelmoi paremmasta huomisesta. Se ei vaatinu mitään erityisiä ohjelmia vakuuttaan ihmisiä siitä, että tiede on kiehtovaa, innostavaa, yhteiskunnalle tarpeellista, kuluttajalle hyödyllistä ja ihmiskunnalle välttämätöntä. Se oli jo kaikkien huulilla. Mutta kylmä sota päätty, ydinsodan uhka katos, NASAn budjettia leikattiin ja ihmiset lakkas haaveilemasta.
MODERNIT MOTIVAATTORIT
Jumalat tai kuninkaat ei oo enää tällä vuosituhannella kovinkaan ajankohtasia motivoijia avaruuden tutkimiseen. Sodankäynti sen sijaan on voimissaan vielä tänäkin päivänä, mutta se on huonoin mahdollinen motivaattori tutkimusmatkoihin, joiden tarkotuksena on kadottaa kaikki sotimisen syyt ja edistää maailmanrauhaa. Jäljelle jää siis taloudellinen hyöty. Ja sen takia avaruustutkimusta ei rahoteta. Kirstujen päällä istuvat ei koe saavansa niistä tutkimuksista mitään takasin. Mitä hyötyä Mount Everestin vallottamisesta on mulle? No sitä varten kehitettiin uusia hengittäviä mutta vesitiiviitä kankaita, jotka pitää sut kuivana ja lämpimänä läpi vuoden. Michael Faradayn ensimmäinen elektroninen luomus oli viisari, joka heilu, kun toista viisaria liikutti magneettikentässä. Rahottajat kysy että tätäkö sä oot tehny? Mitä ihmettä me tällä tehdään? Hehkulamppu, sähkömoottori. Paras mahdollinen motivaatio tän maailman tutkimiseen ei oo sota tai raha, vaan halu tietää, tiedon kautta kehittyä ja kehityksen kautta parantua. Avaruusohjelmien rahotusta ei pitäis ajatella lahjotuksena, vaan investointina...
Комментарии