filmov
tv
EUROOPAN UNIONIN ELVYTYS

Показать описание
© Katse Kaikkeuteen 2017
Tykkää ohjelmasta Facebookissa!
Tilaa ohjelman YouTube-kanava jotta näet kaikki uudet jaksot!
Ota yhteyttä kaikkien kommenttiesi ja kysymystesi kera!
Euroopan unioni, kaks sanaa, jotka yhdessä kuultuna tuo ihmisille mieleen joko enimmäkseen positiivisia asioita tai sitten negatiivisia. Syntymästään asti EU on ollu eräänlainen status, johon kaikki mukaan pyrkivät maat ei oo onnistunu edes yltämään. Tänään EU jakaa kuitenkin mielipiteitä kiivaammin kun koskaan ennen.
Siitä asti kun ensimmäiset ihmiset astu Euroopan mantereelle kymmeniä tuhansia vuosia sitten, täällä on vuodatettu enemmän verta kun Aasian, Afrikan ja Amerikan mantereilla yhteensä. Eurooppa on sijainniltaan otollinen kohtaamispaikka kaikille kulttuureille joka puolelta maailmaa, mikä on tehny Euroopasta luontevan taistelutantereen. Kunnes toinen maailmansota vaati yli 60 miljoonan ihmisen kuoleman ja oli siten historian kuolettavin konfliktitilanne. Vasta tää kauhujen ajanjakso, jolta kukaan eurooppalainen ei voinu välttyä, alotti Euroopassa erään poikkeuksellisen ja kauniin ajatuksen. Mitä jos me ei pyrittäiskään ylläpitään maidenvälistä rauhaa asevoimien tasapainolla, vaan sen sijaan Euroopan talous, politiikka, tiede ja kansalaiset yhdistettäis niin tiiviiseen yhteistyöhön ja toisistaan riippuvaiseen tukiverkostoon, että sotimisesta tulis täysin epäkäytännöllistä.
Euroopan unioni synty yhtä yksinkertasta tavotetta varten. Rauhaa. Ja sen ansiosta Eurooppa ei oo nähny sotia yli 70 vuoteen. Euroopan unioni on tänä päivänä maailman toiseks suurin talousjärjestelmä ja maailman suurin markkina-alue. Euroopan unionin kanslaiset nauttii tänä päivänä monista yksilöllisistä vapauksista. EU takaa kansalaisilleen tasa-arvoset ihmisoikeudet, vaivattoman matkustamisen, edullisen viestinnän, elintarvikkeiden ja palveluiden runsauden sekä tiukat terveys- ja turvallisuusmääräykset. Euroopan tiedeohjelma on rakentanu Euroopasta maailman tieteellisen kehityksen keskuksen, jossa tehdään enemmän ja isompia yhteishankkeita kun koskaan ennen, koska maailman innokkaimpien opiskelijoiden, parhaimpien ammattilaisten ja ajantasasimpien työskentelyvälineiden on helppo kohdata Euroopassa EUn säädösten ansiosta.
Kaikki edellämainittu kuulostaa epäilyksettä mahtavalta, mutta Euroopan unioni herättää kansalaisissaan myös paljon epäilyä, epävarmuutta ja epäluottamusta. Euroopan unionin pääkaupunki on Bryssel, joka tuntuu etäiseltä ja vieraalta. EUn politiikkaa on usein vaikee ymmärtää yhden suomalaisen näkökulmasta ja sen takia ihmisten on joskus vaikee äänestää tai edes muodostaa minkäänlaista mielipidettä koko Eurooppaa koskevista asioista. Tätä tilannetta ei helpota se, kuinka surkee EU on tavottaan kansalaisiaan ja selittään tekemisiään ja pyrkimyksiään. Joten ansaitakseen kansalaistensa luottamuksen, EU vaatii entistä enemmän rehellistä ja luotettavaa tiedotusta sekä molemminsuuntasta viestintää. Jos Trump on meille jotakin opettanu niin käytä kieltä jota kansa ymmärtää.
Ihmisten epäusko EUta kohtaan johtuu toisinaan myös ulkopuolisista ongelmista, joita se ei kykene tyydyttävällä tavalla ratkaseen. Vuoden 2015 pakolaiskriisi on aiheuttanu suunnattomasti kitkaa EU-maiden välille. Toiset on vastaanottanu enemmän pakolaisia kun toiset. Reunavaltioihin on tulvinu enemmän pakolaisia, kun ne kykenee käsitteleen, minkä takia ne tuntee jääneensä ulkopuolelle EUn tukiverkostosta. Jotkut valtiot on laittanu rajansa täysin kiinni, mikä tietysti vaikuttaa kaikkeen muuhunkin EUn sisäseen liikenteeseen. Euroopan unionin vapaus ja vauraus tekee siitä erittäin houkuttelevan muuttokohteen, mikä aiheuttaa väittelyä myös siitä, onko Euroopan runsas maahanmuutto ongelma vai rikkaus. Tulisko meidän rajottaa maahanmuuttoo vai olla suvaitsevaisempia, jotta eri kulttuurit vois kohdata turvallisesti ilman ennakkoluulojen ja syrjinnän aiheuttamia levottomuuksia.
Pakolaiskriisin lisäks Eurooppaa uhkaa horisontissa se sama ongelma, josta se pääsi onnistuneesti eroon yli 70 vuotta sitten, nimittäin sota. Tähän asti EUn puolustus on ollu Yhdysvaltojen kanssa solmitun sotilasliitto NATOn harteilla. EUn ja Yhdysvaltojen ulkomaanpolitiikat on kuitenkin nykyään sellasessa ristiriidassa, joka herättää epäilyksiä siitä, voidaanko me enää luottaa Yhdysvaltojen tukeen. EUn jäsenvaltioiden omat puolustusvoimat muodostais yhdessä maailman 3. suurimman armeijan, joka vois olla Euroopalle huomattavasti luotettavampi ja edullisempi vaihtoehto. Se edesauttais osaltaan myös EUn ryhmäytymistä, kun sotilaat 28 eri valtiosta kohtais jakaan kulttuurillista yhteisymmärrystä. On tietysti järkyttävää, että me joudutaan edes keskusteleen sodan mahdollisuudesta, mutta sellaset on ajat.
Tykkää ohjelmasta Facebookissa!
Tilaa ohjelman YouTube-kanava jotta näet kaikki uudet jaksot!
Ota yhteyttä kaikkien kommenttiesi ja kysymystesi kera!
Euroopan unioni, kaks sanaa, jotka yhdessä kuultuna tuo ihmisille mieleen joko enimmäkseen positiivisia asioita tai sitten negatiivisia. Syntymästään asti EU on ollu eräänlainen status, johon kaikki mukaan pyrkivät maat ei oo onnistunu edes yltämään. Tänään EU jakaa kuitenkin mielipiteitä kiivaammin kun koskaan ennen.
Siitä asti kun ensimmäiset ihmiset astu Euroopan mantereelle kymmeniä tuhansia vuosia sitten, täällä on vuodatettu enemmän verta kun Aasian, Afrikan ja Amerikan mantereilla yhteensä. Eurooppa on sijainniltaan otollinen kohtaamispaikka kaikille kulttuureille joka puolelta maailmaa, mikä on tehny Euroopasta luontevan taistelutantereen. Kunnes toinen maailmansota vaati yli 60 miljoonan ihmisen kuoleman ja oli siten historian kuolettavin konfliktitilanne. Vasta tää kauhujen ajanjakso, jolta kukaan eurooppalainen ei voinu välttyä, alotti Euroopassa erään poikkeuksellisen ja kauniin ajatuksen. Mitä jos me ei pyrittäiskään ylläpitään maidenvälistä rauhaa asevoimien tasapainolla, vaan sen sijaan Euroopan talous, politiikka, tiede ja kansalaiset yhdistettäis niin tiiviiseen yhteistyöhön ja toisistaan riippuvaiseen tukiverkostoon, että sotimisesta tulis täysin epäkäytännöllistä.
Euroopan unioni synty yhtä yksinkertasta tavotetta varten. Rauhaa. Ja sen ansiosta Eurooppa ei oo nähny sotia yli 70 vuoteen. Euroopan unioni on tänä päivänä maailman toiseks suurin talousjärjestelmä ja maailman suurin markkina-alue. Euroopan unionin kanslaiset nauttii tänä päivänä monista yksilöllisistä vapauksista. EU takaa kansalaisilleen tasa-arvoset ihmisoikeudet, vaivattoman matkustamisen, edullisen viestinnän, elintarvikkeiden ja palveluiden runsauden sekä tiukat terveys- ja turvallisuusmääräykset. Euroopan tiedeohjelma on rakentanu Euroopasta maailman tieteellisen kehityksen keskuksen, jossa tehdään enemmän ja isompia yhteishankkeita kun koskaan ennen, koska maailman innokkaimpien opiskelijoiden, parhaimpien ammattilaisten ja ajantasasimpien työskentelyvälineiden on helppo kohdata Euroopassa EUn säädösten ansiosta.
Kaikki edellämainittu kuulostaa epäilyksettä mahtavalta, mutta Euroopan unioni herättää kansalaisissaan myös paljon epäilyä, epävarmuutta ja epäluottamusta. Euroopan unionin pääkaupunki on Bryssel, joka tuntuu etäiseltä ja vieraalta. EUn politiikkaa on usein vaikee ymmärtää yhden suomalaisen näkökulmasta ja sen takia ihmisten on joskus vaikee äänestää tai edes muodostaa minkäänlaista mielipidettä koko Eurooppaa koskevista asioista. Tätä tilannetta ei helpota se, kuinka surkee EU on tavottaan kansalaisiaan ja selittään tekemisiään ja pyrkimyksiään. Joten ansaitakseen kansalaistensa luottamuksen, EU vaatii entistä enemmän rehellistä ja luotettavaa tiedotusta sekä molemminsuuntasta viestintää. Jos Trump on meille jotakin opettanu niin käytä kieltä jota kansa ymmärtää.
Ihmisten epäusko EUta kohtaan johtuu toisinaan myös ulkopuolisista ongelmista, joita se ei kykene tyydyttävällä tavalla ratkaseen. Vuoden 2015 pakolaiskriisi on aiheuttanu suunnattomasti kitkaa EU-maiden välille. Toiset on vastaanottanu enemmän pakolaisia kun toiset. Reunavaltioihin on tulvinu enemmän pakolaisia, kun ne kykenee käsitteleen, minkä takia ne tuntee jääneensä ulkopuolelle EUn tukiverkostosta. Jotkut valtiot on laittanu rajansa täysin kiinni, mikä tietysti vaikuttaa kaikkeen muuhunkin EUn sisäseen liikenteeseen. Euroopan unionin vapaus ja vauraus tekee siitä erittäin houkuttelevan muuttokohteen, mikä aiheuttaa väittelyä myös siitä, onko Euroopan runsas maahanmuutto ongelma vai rikkaus. Tulisko meidän rajottaa maahanmuuttoo vai olla suvaitsevaisempia, jotta eri kulttuurit vois kohdata turvallisesti ilman ennakkoluulojen ja syrjinnän aiheuttamia levottomuuksia.
Pakolaiskriisin lisäks Eurooppaa uhkaa horisontissa se sama ongelma, josta se pääsi onnistuneesti eroon yli 70 vuotta sitten, nimittäin sota. Tähän asti EUn puolustus on ollu Yhdysvaltojen kanssa solmitun sotilasliitto NATOn harteilla. EUn ja Yhdysvaltojen ulkomaanpolitiikat on kuitenkin nykyään sellasessa ristiriidassa, joka herättää epäilyksiä siitä, voidaanko me enää luottaa Yhdysvaltojen tukeen. EUn jäsenvaltioiden omat puolustusvoimat muodostais yhdessä maailman 3. suurimman armeijan, joka vois olla Euroopalle huomattavasti luotettavampi ja edullisempi vaihtoehto. Se edesauttais osaltaan myös EUn ryhmäytymistä, kun sotilaat 28 eri valtiosta kohtais jakaan kulttuurillista yhteisymmärrystä. On tietysti järkyttävää, että me joudutaan edes keskusteleen sodan mahdollisuudesta, mutta sellaset on ajat.
Комментарии