filmov
tv
ÄLYKKYYDEN EVOLUUTIO

Показать описание
© Katse Kaikkeuteen 2021
Tilaa ohjelman YouTube-kanava!
Seuraa ohjelmaa Facebookissa!
Seuraa ohjelmaa Instagramissa!
Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera!
ÄLYKKYYDEN EVOLUUTIO
Ihmisen ymmärrys matematiikasta, runoudesta ja musiikista on jotakin, mitä me ei nähdä millään muulla meidän tuntemalla eläinlajilla. Minkä takia? Mitä hyötyä internetmeemien ymmärtämisestä on selviytymisen kannalta?
INTRO
Älykkyyden kehityksen syitä pohdiskelevat tahot tulee usein siihen lopputulemaan, että ihmisälykkyyden täytyy olla evoluution viimeinen päämäärä, tärkein tuote ja suurin saavutus. Jos se olis totta, meidän planeetalla pitäis olla melkosesti enemmän älykkäitä olentoja, mutta me ollaan ainoita. Dinosaurukset eli karkeesti 200 miljoonaa vuotta, eikä yhdellekään niistä kehittyny älykkyyttä. Ihmisen evoluutio alko karkeesti van miljoona vuotta sitten. Se on alle prosentti dinosaurusten elinajasta ja vähäinen murto-osa siitä 4,5 miljardista vuodesta, jonka meidän planeetta on ollu olemassa. Joten ainoo hämmästyttävä lopputulema, johon tässä voi tulla, on se että älykkyys ei oo elämälle välttämätöntä. Luontoäiti on pärjänny loistavasti ilman älykkäitä olentoja miljoonia vuosia.
ÄLYKKYYDEN ALKUTEKIJÄT
Ihmisen älykkyyden kehitys alkaa siitä, mikä erotti meidät muusta eläinkunnasta. Ja siihen löytyy pohjimmiltaan kolme välttämätöntä ainesosaa. Ensimmäinen on peukalo. Eläin tarvitsee lonkeron, kynnen, saksen, kauhan, tai jonkin peukalonkaltaisen ulokkeen, muokatakseen ympäristöönsä. Toinen ainesosa on näköaisti ja tarkemmin saalistajan näköaisti. Ihmisen silmät on sijottunu meidän kasvojen etupuolelle, eikä sivuille. Eläimet joiden silmät osottaa eteenpäin, on saalistajia, ja eläimet joiden silmät osottaa sivuille, on saaliita. Sä oot varmaankin joskus kuullu sanottavan tyhmä kuin jänis ja ovela kuin kettu. Nää sanonnat juontaa juurensa siitä, että saalistaakseen ketun täytyy oppia väijymään, maastoutumaan, saartamaan ja yllättämään, kun taas saaliina olevan jäniksen ei täydy osata muuta kun juosta. Kolmas älykkyyden muodostumiselle olennainen ainesosa on kieli, eikä siis kieli, vaan kieli, koska kaikki opittu tieto ja taito täytyy pystyä välittään jälkeläisille, jotta mitään kehitystä vois sukupolvesta toiseen tapahtua. Siinä missä monetkin eläimet kommunikoi keskenään monin mielenkiintoisin eri tavoin, ykskään ei ihmisen lisäks jaa ymmärrystään tästä maailmasta. Ihmisälykkyyden mahdollisti siis meidän peukalo, silmät ja kieli. Kolme erikseen yksinkertasta ominaisuutta, mutta yhdessä harvinainen sattuma.
AIVOJEN KASVUKAUSI
Silmät, peukalo ja kieli anto meille kaikki tarvittavat fyysiset ominaisuudet alkaa tehdä asioita paremmin ja jakaa ideoita muiden kanssa. Ne anto meille kaikki lähtökohdat alkaa ajatella. Ja ajattelu, on se mistä kaikki kehitys käynnistyy, ennen kaikkee kysymysten esittäminen, havaintojen kyseenalaistaminen. Tän ajattelemisen myötä meille synty lukematon määrä muita keinoja selviytyä, kun fyysinen nopeus ja voimakkuus, esimerkiks älyllinen nokkeluun ja viekkaus. Tää itsetietonen ajattelu käynnisti myös erään erittäin tärkeen kehityssilmukan. Entistä älykkäämpinä me alettiin kehitellä työkaluja metsästykseen ja mikä tärkeintä tehdä tulta ruoan valmistukseen. Paistettu liha oli helpompaa sulattaa ja keho sai imettyä siitä enemmän energiaa, jollon meidän aivot alko saada entistä enemmän polttoainetta kasvaa entistä suuremmiks. Tulen valjastamisesta asti meidän älykkyys on luonu uutta teknologiaa, joka on antanu paremmat olosuhteet älykkyydelle kehittyä. Aivotyöskentelyn lisääntyessä myös verenkierto alko siellä vilkastua, jollon se oli tietysti pois muulta lihaksistolta. Sen takia meidän aivot on kooltaan kaksinkertaset simpanssien aivoihin verrattuna, mutta meidän muskeleista ei oo kilpaileen esimerkiks gorillojen kanssa. Klassisissa stereotyypeissä hintelästä nörtistä ja hölmöstä lihaskimpusta on siis jotakin perää.
SOSIAALINEN SELIVYTYMINEN
Älykkyyden kehityksen ehkä olennaisin seuraus meidän selviytymisen kannalta, oli sosiaalisuus. Varhaisten ihmisolentojen keskuudessa alettiin ymmärtää sellasia käsitteitä kun perhe, ystävyys ja yhteistyö. Mutta mikä sai ne kaikki tärkeimmät elämänarvot leviään yksittäisten leirien ulkopuolelle muodostaan yhtenäistä ihmiskuntaa? Meemit. Meemi on brittiläisen biologin Richard Dawkinsin vuonna 1976 luoma termi. Se tulee kreikan kielen sanasta mimesis, joka tarkottaa jäljittelemistä. Meemit on ideoita, käyttäytymismalleja tai ajattelutapoja, jotka kopioituu yksilöiden välillä kulttuurista toiselle. Näiden ajatustenvaihtojen ansiosta kommunikoinnin ja ihmisten välisen yhtenäisyyden lujittuessa, me päästiin kehittyyn pienten leirien sijaan kasvavina heimoina. Sosiaalisuus oli se tärkein älykkyyden muoto, joka autto ihmistä selviytyyn tähänkin päivään asti...
Tilaa ohjelman YouTube-kanava!
Seuraa ohjelmaa Facebookissa!
Seuraa ohjelmaa Instagramissa!
Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera!
ÄLYKKYYDEN EVOLUUTIO
Ihmisen ymmärrys matematiikasta, runoudesta ja musiikista on jotakin, mitä me ei nähdä millään muulla meidän tuntemalla eläinlajilla. Minkä takia? Mitä hyötyä internetmeemien ymmärtämisestä on selviytymisen kannalta?
INTRO
Älykkyyden kehityksen syitä pohdiskelevat tahot tulee usein siihen lopputulemaan, että ihmisälykkyyden täytyy olla evoluution viimeinen päämäärä, tärkein tuote ja suurin saavutus. Jos se olis totta, meidän planeetalla pitäis olla melkosesti enemmän älykkäitä olentoja, mutta me ollaan ainoita. Dinosaurukset eli karkeesti 200 miljoonaa vuotta, eikä yhdellekään niistä kehittyny älykkyyttä. Ihmisen evoluutio alko karkeesti van miljoona vuotta sitten. Se on alle prosentti dinosaurusten elinajasta ja vähäinen murto-osa siitä 4,5 miljardista vuodesta, jonka meidän planeetta on ollu olemassa. Joten ainoo hämmästyttävä lopputulema, johon tässä voi tulla, on se että älykkyys ei oo elämälle välttämätöntä. Luontoäiti on pärjänny loistavasti ilman älykkäitä olentoja miljoonia vuosia.
ÄLYKKYYDEN ALKUTEKIJÄT
Ihmisen älykkyyden kehitys alkaa siitä, mikä erotti meidät muusta eläinkunnasta. Ja siihen löytyy pohjimmiltaan kolme välttämätöntä ainesosaa. Ensimmäinen on peukalo. Eläin tarvitsee lonkeron, kynnen, saksen, kauhan, tai jonkin peukalonkaltaisen ulokkeen, muokatakseen ympäristöönsä. Toinen ainesosa on näköaisti ja tarkemmin saalistajan näköaisti. Ihmisen silmät on sijottunu meidän kasvojen etupuolelle, eikä sivuille. Eläimet joiden silmät osottaa eteenpäin, on saalistajia, ja eläimet joiden silmät osottaa sivuille, on saaliita. Sä oot varmaankin joskus kuullu sanottavan tyhmä kuin jänis ja ovela kuin kettu. Nää sanonnat juontaa juurensa siitä, että saalistaakseen ketun täytyy oppia väijymään, maastoutumaan, saartamaan ja yllättämään, kun taas saaliina olevan jäniksen ei täydy osata muuta kun juosta. Kolmas älykkyyden muodostumiselle olennainen ainesosa on kieli, eikä siis kieli, vaan kieli, koska kaikki opittu tieto ja taito täytyy pystyä välittään jälkeläisille, jotta mitään kehitystä vois sukupolvesta toiseen tapahtua. Siinä missä monetkin eläimet kommunikoi keskenään monin mielenkiintoisin eri tavoin, ykskään ei ihmisen lisäks jaa ymmärrystään tästä maailmasta. Ihmisälykkyyden mahdollisti siis meidän peukalo, silmät ja kieli. Kolme erikseen yksinkertasta ominaisuutta, mutta yhdessä harvinainen sattuma.
AIVOJEN KASVUKAUSI
Silmät, peukalo ja kieli anto meille kaikki tarvittavat fyysiset ominaisuudet alkaa tehdä asioita paremmin ja jakaa ideoita muiden kanssa. Ne anto meille kaikki lähtökohdat alkaa ajatella. Ja ajattelu, on se mistä kaikki kehitys käynnistyy, ennen kaikkee kysymysten esittäminen, havaintojen kyseenalaistaminen. Tän ajattelemisen myötä meille synty lukematon määrä muita keinoja selviytyä, kun fyysinen nopeus ja voimakkuus, esimerkiks älyllinen nokkeluun ja viekkaus. Tää itsetietonen ajattelu käynnisti myös erään erittäin tärkeen kehityssilmukan. Entistä älykkäämpinä me alettiin kehitellä työkaluja metsästykseen ja mikä tärkeintä tehdä tulta ruoan valmistukseen. Paistettu liha oli helpompaa sulattaa ja keho sai imettyä siitä enemmän energiaa, jollon meidän aivot alko saada entistä enemmän polttoainetta kasvaa entistä suuremmiks. Tulen valjastamisesta asti meidän älykkyys on luonu uutta teknologiaa, joka on antanu paremmat olosuhteet älykkyydelle kehittyä. Aivotyöskentelyn lisääntyessä myös verenkierto alko siellä vilkastua, jollon se oli tietysti pois muulta lihaksistolta. Sen takia meidän aivot on kooltaan kaksinkertaset simpanssien aivoihin verrattuna, mutta meidän muskeleista ei oo kilpaileen esimerkiks gorillojen kanssa. Klassisissa stereotyypeissä hintelästä nörtistä ja hölmöstä lihaskimpusta on siis jotakin perää.
SOSIAALINEN SELIVYTYMINEN
Älykkyyden kehityksen ehkä olennaisin seuraus meidän selviytymisen kannalta, oli sosiaalisuus. Varhaisten ihmisolentojen keskuudessa alettiin ymmärtää sellasia käsitteitä kun perhe, ystävyys ja yhteistyö. Mutta mikä sai ne kaikki tärkeimmät elämänarvot leviään yksittäisten leirien ulkopuolelle muodostaan yhtenäistä ihmiskuntaa? Meemit. Meemi on brittiläisen biologin Richard Dawkinsin vuonna 1976 luoma termi. Se tulee kreikan kielen sanasta mimesis, joka tarkottaa jäljittelemistä. Meemit on ideoita, käyttäytymismalleja tai ajattelutapoja, jotka kopioituu yksilöiden välillä kulttuurista toiselle. Näiden ajatustenvaihtojen ansiosta kommunikoinnin ja ihmisten välisen yhtenäisyyden lujittuessa, me päästiin kehittyyn pienten leirien sijaan kasvavina heimoina. Sosiaalisuus oli se tärkein älykkyyden muoto, joka autto ihmistä selviytyyn tähänkin päivään asti...
Комментарии