filmov
tv
Hannah Rohkea Regressio; Pimeyden polulla

Показать описание
Selvänäköistä katsontaa. Näkijänä Heidi Kukka, johdattelijana Hannah Rohkea.
Poika katsoo vähiä kolikoita käsissään ja miettii, että miten hän pystyy ostamaan näillä riittävästi ruokaa kaikille. Äiti makaa sängyssä, hän on sairas. Isää ei ole mailla halmeilla. Nuorempia sisaruksia on viisi. Hän miettii, että voisiko pienimmän sisaruksista antaa jonnekin, jotta ei olisi niin paljoa ruokittavia suita. Poika yrittää löytää työtä, jolla tienata elantoa, mutta kukaan ei tarvitse hänen palveluksiaan. Torilla hän näkee rikkaan miehen, jolle myydään lapsia. Hän antaa lapsista rahaa ja lapset viedään pois. Poika menee takaisin kotiin vähien ruokien kanssa ja pienemmät lapset huutavat nälkäänsä. Silloin hän päättää vievänsä kaksi pienintä sille rikkaalle miehelle. Hän ei luota itsessään olevaan valoon, rakkauteen ja siihen, että huolehditaan ja tämä on se hetki, kun hän astuu ensimmäisen kerran pimeälle puolelle. Sydän yrittää vielä sanoa, että älä tee tätä, mutta tässä kohdin on tietoisesti jäädytettävä sydämen ääni. Sisaruksien myynnistä saadut rahat riittävät perheen elantoon kahdeksi viikoksi.
Kun sydämen ääni on hiljennetty ensimmäisen askeleen ottamista varten, on seuraava askel jo helpompi ottaa. Poika ajautuu mukaan rötöstelevään poikaporukkaan, jossa käytetään myös huumeita. Elämä ajautuu yhä mustempaan suuntaan. Aineet auttavat tukahduttamaan sydämen äänen, joka vielä yrittää ohjata toiseen suuntaan.
Pojasta on tullut lapsikauppaa harjoittavan miehen oikea käsi. Nyt hän tietää, mihin myydyt lapset oikeasti päätyvät. Kun hän ensimmäisen kerran näki, että mitä näille lapsille tapahtuu, joutui hän kovettamaan itseään vieläkin enemmän. Hän on päässyt osalliseksi makeasta elämästä. On rahaa, juhlia ja naisia.
Pimeys vainoaa öisin eikä anna nukkua. Tulee ääniä ja olioita ja mustan porukan läsnäolo tuntuu hereilläkin ollessa. Ne sanovat, että pitää valita pimeän puolen juttuja ja miten pitää toimia. Äänet ovat jo tulleet osaksi omaa todellisuutta ja elämää. Sisäinen kohti valoa ja rakkautta ohjaava ääni on enää vain kaukainen muisto. Aineet helpottavat oloa ja lopulta tarjoavat ulospääsyn siitä elämäntilanteesta.
Kuolema vie sielun mustaan putkeen ja ensimmäisenä Saatanan luokse. Pelko on poissa, kun ihmisolemusta ei enää ole. Saatana toivottaa sielun tervetulleeksi tutustumaan pimeään puoleen. Sielu ja Saatana käyvät yhdessä elettyä elämää läpi, jossa sielu oli valinnut pimeän opettajakseen. Näin oli kuulunut käydä. Sielu oli päässyt kehityksessään siihen pisteeseen, että nyt kuului käydä myös pimeän puoli läpi. Muutoin sielu olisi jäänyt vajaaksi. Pimeyden kokemus opettaa erottelukykyä ja luottamusta sydämen ohjaukseen. Jumala ja Saatana ovat rintarinnan, sovussa keskenään ja molemmat ovat opettajia.
Sitten sielun on aika taas palata Maahan. Hän ei pääse suoraan valoisalle polulle, vaan nyt alkaa erottelukyvyn harjoitteleminen. Eteen tuodaan tilanteita, joissa tulisi osata tehdä oikea valinta. Valinta pelosta toimimisen ja rakkaudesta toimimisen välillä. Mielen ja sydämen välillä. Apua saa aina, kun valitsee toimia sydämen ohjauksen mukaan, mutta pitää uskaltaa. Harjoittelu ja pimeän kierrossa pyöriminen kestää niin kauan, kunnes valintoja tehdään yhä enemmän ja enemmän sydämestä käsin.
Käännekohta tulee lopulta elämässä, jossa hän uskaltautuu katsomaan vauvaa suoraan silmiin ja tämän valo saa hänet muistamaan oman valonsa. Hän ei kykene tekemään pienelle pahaa, jota hänen olisi siinä määrä tehdä. Kieltäytymisen seurauksena hänet hakataan kuoliaaksi. Pimeyden luuppi on katkaistu. Kuolema ei vapauta luupista, vaan ratkaiseva käänne tulee tehdä Maan päällä. Kuoleman jälkeen sielua on vastassa Jumala, joka toivottaa sielun tervetulleeksi paluumatkalle kotiin. Seuraava inkarnaatio on tärkeä, sielun tulee osata valita yhä uudelleen valon puoli ja niin hän tekee, vaikka välillä lipsumisia tuleekin. Haasteeksi annetaan syntyminen poikalapseksi rikkaaseen sukuun, jossa läsnä ovat koko ajan materia, valta ja pimeys. Elämän valintojen seurauksena hän vanhana miehenä asuu köyhissä ja vaatimattomissa oloissa. Hän on palannut siihen, mistä hän aikanaan pimeän polulle lähti. Nälästä ja yksinäisyydestä huolimatta hän on kuollessaan onnellinen ja tyytyväinen siitä, että hän on koko ajan tehnyt valintansa rakkaudesta käsin eikä lähtenyt rahan ja vallan houkutuksien viemänä pimeän tekojen puolelle.
Nyt sielussa yhdistyvät sekä Jumalan että Saatanan, valon ja pimeän energiat. Sielu on läpäissyt ison matkan. Lähtiessään pimeän puolelle sielu oli vajaa, vain puolikas. Nyt hän kantaa molempia energioita. Vasta kun hyväksyy itsessään myös pimeyden, on kokonainen. Kun hyväksyy pimeyden itsessään, pystyy antamaan anteeksi myös ulkoisessa maailmassa tapahtuvan pimeyden.
Poika katsoo vähiä kolikoita käsissään ja miettii, että miten hän pystyy ostamaan näillä riittävästi ruokaa kaikille. Äiti makaa sängyssä, hän on sairas. Isää ei ole mailla halmeilla. Nuorempia sisaruksia on viisi. Hän miettii, että voisiko pienimmän sisaruksista antaa jonnekin, jotta ei olisi niin paljoa ruokittavia suita. Poika yrittää löytää työtä, jolla tienata elantoa, mutta kukaan ei tarvitse hänen palveluksiaan. Torilla hän näkee rikkaan miehen, jolle myydään lapsia. Hän antaa lapsista rahaa ja lapset viedään pois. Poika menee takaisin kotiin vähien ruokien kanssa ja pienemmät lapset huutavat nälkäänsä. Silloin hän päättää vievänsä kaksi pienintä sille rikkaalle miehelle. Hän ei luota itsessään olevaan valoon, rakkauteen ja siihen, että huolehditaan ja tämä on se hetki, kun hän astuu ensimmäisen kerran pimeälle puolelle. Sydän yrittää vielä sanoa, että älä tee tätä, mutta tässä kohdin on tietoisesti jäädytettävä sydämen ääni. Sisaruksien myynnistä saadut rahat riittävät perheen elantoon kahdeksi viikoksi.
Kun sydämen ääni on hiljennetty ensimmäisen askeleen ottamista varten, on seuraava askel jo helpompi ottaa. Poika ajautuu mukaan rötöstelevään poikaporukkaan, jossa käytetään myös huumeita. Elämä ajautuu yhä mustempaan suuntaan. Aineet auttavat tukahduttamaan sydämen äänen, joka vielä yrittää ohjata toiseen suuntaan.
Pojasta on tullut lapsikauppaa harjoittavan miehen oikea käsi. Nyt hän tietää, mihin myydyt lapset oikeasti päätyvät. Kun hän ensimmäisen kerran näki, että mitä näille lapsille tapahtuu, joutui hän kovettamaan itseään vieläkin enemmän. Hän on päässyt osalliseksi makeasta elämästä. On rahaa, juhlia ja naisia.
Pimeys vainoaa öisin eikä anna nukkua. Tulee ääniä ja olioita ja mustan porukan läsnäolo tuntuu hereilläkin ollessa. Ne sanovat, että pitää valita pimeän puolen juttuja ja miten pitää toimia. Äänet ovat jo tulleet osaksi omaa todellisuutta ja elämää. Sisäinen kohti valoa ja rakkautta ohjaava ääni on enää vain kaukainen muisto. Aineet helpottavat oloa ja lopulta tarjoavat ulospääsyn siitä elämäntilanteesta.
Kuolema vie sielun mustaan putkeen ja ensimmäisenä Saatanan luokse. Pelko on poissa, kun ihmisolemusta ei enää ole. Saatana toivottaa sielun tervetulleeksi tutustumaan pimeään puoleen. Sielu ja Saatana käyvät yhdessä elettyä elämää läpi, jossa sielu oli valinnut pimeän opettajakseen. Näin oli kuulunut käydä. Sielu oli päässyt kehityksessään siihen pisteeseen, että nyt kuului käydä myös pimeän puoli läpi. Muutoin sielu olisi jäänyt vajaaksi. Pimeyden kokemus opettaa erottelukykyä ja luottamusta sydämen ohjaukseen. Jumala ja Saatana ovat rintarinnan, sovussa keskenään ja molemmat ovat opettajia.
Sitten sielun on aika taas palata Maahan. Hän ei pääse suoraan valoisalle polulle, vaan nyt alkaa erottelukyvyn harjoitteleminen. Eteen tuodaan tilanteita, joissa tulisi osata tehdä oikea valinta. Valinta pelosta toimimisen ja rakkaudesta toimimisen välillä. Mielen ja sydämen välillä. Apua saa aina, kun valitsee toimia sydämen ohjauksen mukaan, mutta pitää uskaltaa. Harjoittelu ja pimeän kierrossa pyöriminen kestää niin kauan, kunnes valintoja tehdään yhä enemmän ja enemmän sydämestä käsin.
Käännekohta tulee lopulta elämässä, jossa hän uskaltautuu katsomaan vauvaa suoraan silmiin ja tämän valo saa hänet muistamaan oman valonsa. Hän ei kykene tekemään pienelle pahaa, jota hänen olisi siinä määrä tehdä. Kieltäytymisen seurauksena hänet hakataan kuoliaaksi. Pimeyden luuppi on katkaistu. Kuolema ei vapauta luupista, vaan ratkaiseva käänne tulee tehdä Maan päällä. Kuoleman jälkeen sielua on vastassa Jumala, joka toivottaa sielun tervetulleeksi paluumatkalle kotiin. Seuraava inkarnaatio on tärkeä, sielun tulee osata valita yhä uudelleen valon puoli ja niin hän tekee, vaikka välillä lipsumisia tuleekin. Haasteeksi annetaan syntyminen poikalapseksi rikkaaseen sukuun, jossa läsnä ovat koko ajan materia, valta ja pimeys. Elämän valintojen seurauksena hän vanhana miehenä asuu köyhissä ja vaatimattomissa oloissa. Hän on palannut siihen, mistä hän aikanaan pimeän polulle lähti. Nälästä ja yksinäisyydestä huolimatta hän on kuollessaan onnellinen ja tyytyväinen siitä, että hän on koko ajan tehnyt valintansa rakkaudesta käsin eikä lähtenyt rahan ja vallan houkutuksien viemänä pimeän tekojen puolelle.
Nyt sielussa yhdistyvät sekä Jumalan että Saatanan, valon ja pimeän energiat. Sielu on läpäissyt ison matkan. Lähtiessään pimeän puolelle sielu oli vajaa, vain puolikas. Nyt hän kantaa molempia energioita. Vasta kun hyväksyy itsessään myös pimeyden, on kokonainen. Kun hyväksyy pimeyden itsessään, pystyy antamaan anteeksi myös ulkoisessa maailmassa tapahtuvan pimeyden.
Комментарии