filmov
tv
Seppo Hanski - Annan ja Pentin laulu (sanat)

Показать описание
Kappale: Annan ja Pentin laulu
Artisti: Seppo Hanski
Albumi: 20 Suosikkia / Dona Dona
Sovitus: Pentti Lasanen
Säveltäjä, sanoittaja: Trad.
℗ 1977 Polarvox
Videon tehnyt 🕊️ Kiti 🕊️ 18.03.2023
💖🕊️💖 Sanat 💖🕊️💖
Oli Pentti köyhä poika vaan tuon Ville-torpparin
ja Anna oli perijätär rikkaan naapurin.
He toverukset olivat ja toinen toisiaan,
he lupasivat rakastaa ain asti kuolemaan.
He kuusitoista kevättä nyt tuskin olivat,
kun toisillensa ikuisen valan he vannoivat.
Tuon vanhan männyn juurella ja latvaan saman puun,
nyt juuri sillä hetkellä myös korppi laskeutuu.
Oli Annan isä ylpiä ja ylen ynsiä,
ei lupaa anna liitolle, ei huoli köyhästä.
Hän karskisti vaan karjaisee: sä Pentti ryötti oot,
et tytärtäni koskaan saa, vaikk' taivas haljetkoot.
Hän karskisti vaan karjaisee: sä Pentti ryötti oot.
et tytärtäni koskaan saa, vaikk' taivas haljetkoot.
Pian alkaa Annaa ahdistaa ja posket kalventuu,
kuin kauneimmassa loistossaan kukkanen lakastuu.
Mua kuolon käsi kaulailee, oon valmis lähtemään,
käyn armaalleni kuitenkin hyvästit jättämään.
En sinusta mä eroa, näin lausui Penttikin.
Sen vanhan männyn juurella se kerran vannottiin.
Ja koska meiltä riistettiin pois puhdas lempemme,
niin ehkä haudan takana kohtaamme toisemme.
Niin rajusti he syleilivät vielä toisiaan
ja koston sanat huulillaan menivät kuolemaan.
Yks' suudelma, yks' molskahdus, yks' laineen liplahdus.
Taas hiljaisuus ja kaislikossa tuulen huokaus.
Yks' suudelma, yks' molskahdus, yks' laineen liplahdus.
Taas hiljaisuus ja kaislikossa tuulen huokaus.
Artisti: Seppo Hanski
Albumi: 20 Suosikkia / Dona Dona
Sovitus: Pentti Lasanen
Säveltäjä, sanoittaja: Trad.
℗ 1977 Polarvox
Videon tehnyt 🕊️ Kiti 🕊️ 18.03.2023
💖🕊️💖 Sanat 💖🕊️💖
Oli Pentti köyhä poika vaan tuon Ville-torpparin
ja Anna oli perijätär rikkaan naapurin.
He toverukset olivat ja toinen toisiaan,
he lupasivat rakastaa ain asti kuolemaan.
He kuusitoista kevättä nyt tuskin olivat,
kun toisillensa ikuisen valan he vannoivat.
Tuon vanhan männyn juurella ja latvaan saman puun,
nyt juuri sillä hetkellä myös korppi laskeutuu.
Oli Annan isä ylpiä ja ylen ynsiä,
ei lupaa anna liitolle, ei huoli köyhästä.
Hän karskisti vaan karjaisee: sä Pentti ryötti oot,
et tytärtäni koskaan saa, vaikk' taivas haljetkoot.
Hän karskisti vaan karjaisee: sä Pentti ryötti oot.
et tytärtäni koskaan saa, vaikk' taivas haljetkoot.
Pian alkaa Annaa ahdistaa ja posket kalventuu,
kuin kauneimmassa loistossaan kukkanen lakastuu.
Mua kuolon käsi kaulailee, oon valmis lähtemään,
käyn armaalleni kuitenkin hyvästit jättämään.
En sinusta mä eroa, näin lausui Penttikin.
Sen vanhan männyn juurella se kerran vannottiin.
Ja koska meiltä riistettiin pois puhdas lempemme,
niin ehkä haudan takana kohtaamme toisemme.
Niin rajusti he syleilivät vielä toisiaan
ja koston sanat huulillaan menivät kuolemaan.
Yks' suudelma, yks' molskahdus, yks' laineen liplahdus.
Taas hiljaisuus ja kaislikossa tuulen huokaus.
Yks' suudelma, yks' molskahdus, yks' laineen liplahdus.
Taas hiljaisuus ja kaislikossa tuulen huokaus.