Vanha suomalainen uskomus metsiin kadonneista ihmisistä

Metsänpeitto on vanha suomalainen uskomus, jolla pehmeästä nimestään huolimatta kuvaillaan varsin karmivaa asiaa. Kiitos katsomisesta! 💙

🎵 Uusi albumi:

🌟Tue kanavaa liittymällä jäseneksi 🌟

[tonttu]

Vanhoista suomalaisista uskomuksista sais ihan sarjan tehtyä.
Toinen jännä konsepti mikä tulee mieleen on etiäinen, jota nykyään käsitetään eniten sanana enneunelle, mutta jolla oikeesti oli monimutkasempi ja syvempi tarkotus, joka liittyi siihen miten meidän esi-isät käsitti metafyysiikkaa. Etiäinen nimittäin tarkotti myös ns "hajoamaa" josta näkee rinnakkaisulottuvuuteen, tai omaa kaksoisolentoa eri ulottuvuudesta.
Yks esimerkki etiäisestä ois sellanen, että oot tulossa kotiin jonkun askareen jälkeen ja näät ittes kaukaa avaamassa asunnon oven ja astuvan sisään. Tietysti tässä vaiheessa ajattelet että mitä helvettiä ja meet kattomaan kuka sinne kämppään oikeen meni. Avaat oven ja siellä ei oo ketään.

[Mizuumi]

No nyt oli harvinaisen mielenkiintoinen aihe! Pohjoismainen ja erityisesti suomalainen mytologia kolahtaa kyllä kovaa. Toivottavasti vastaavia saadaan jatkossakin :)

[Utulintu]

Siitä asti kun opin kävelemään, olen metsässä liikkunut, vanhempien kanssa, kaverin kanssa, yksin. Vanhemmilta jo opin, että metsässä ollaan kunnioittavasti, ei meluta, ei tehdä yhtään turhaa tuhoa. Ikinä en ole, edes silloin pikkutyttönäkään eksynyt. Metsä on aina tuntunut turvalliselta ja kuin se aina olisi pitänyt minusta huolta. Tietenkin metsänhaltijat saattavat vaan kujeilla kun laittavat jonkun metsänpeittoon, mutta omalle kohdalle sitä ei ole sattunut. Vielä.

[jonna]

Ehottomasti lisää tälläisiä kotimaiseen kansanperinteeseen liittyviä videoita! 😍

[vollegaming]

pakko komentoida, mä oon 10 vuotta ajanu mettä konetta, mut kerran kävi niin että yksin kertasesti päässy pois mettästä ihanku olisin rinkiä ajanu mut ei ollu poispääsyä. ja kännykän kartta oli sekasin. meni varman 2 tai 3 tuntia että pääsin pois sieltä

[donnaquixote]

Mielenkiintoinen aihe, en ollut ennen kuullutkaan! Kiitos mahtavasta videosta! ❤ Suomalaisesta mytologiasta ja uskomuksista löytyy vaikka mitä ammennettavaa.

Mulla on ollut sellainen käsitys, että suomalaisilla olisi aina ollut varsin luonteva ja ihannoivakin suhde metsiin, kun taas monessa muussa kulttuurissa metsä on nähty varsin pelottavana asiana.

Muun muassa Danten Helvetissä metsä liittyy allegorisesti henkisesti eksyksissä oloon. Minäkertoja löytää itsensä tarinan alussa samoilemasta synkkää metsämaata, kunnes järjen ääni ja Danten ihailema Vergilius vapauttaa hänet sieltä. Samoin itsetuhoiset löytyvät Danten kuvaamassa helvetissä väkivaltaisten piiristä, ja he ovat muuttuneet lehdettömiksi puiksi ja muodostavat sekavan metsän, jota harpyijat asuttavat.

[SuperGun_Yt]

Tämä vasta video❤mutta kiitos vain sulle❤aloitin kanavan katsomisen 3 päivää sitten❤

[abouttoyeetmyself]

Kiidän aina kattoon näitä heti sillä sekunnilla kun tulee ilmotus uudesta videosta, oot aina päivän piristys!

[okariinalovekiva]

Siis olis tosi kiinnostava jos tuossa joulun alla tekisit videon suomalaisista tontuista tai sellaisita hieman pelottavista vanhoista suomalaisista asioista :D

[khtavana]

Muistuttaa itseäni pikkaisen päälle vuosi sitten tapahtuneesta, kun olin kumppanini kanssa ulkoilemassa vanhempieni läheisessä metsässä. Metsä on todella iso, mutta kaikki asutuksen läheiset kolkat minulle todella tuttuja, olen niissä koko elämäni kulkenut. Tuohon aikaan asuttiin isäni luona ja ulkoilimme kyseisessä metsässä monta kertaa viikossa, joten alkoi jotkin reitit käymään jo vähän tylsäksi. Niinpä minä ehdotin, että otetaan tästä yksi polku, joka on hieman umpeen kasvanut, mutta sen toisessa päässä on taas leveämpi polku ja sen leveän polun toisella puolen vähän matkaa ylämäkeen lähtee polku, jota pitkin pääsee äitini talolle päin. Kaikki meni normaalisti umpeen kasvaneempaa polkua pitkin, siitä oli hetki kun olen sitä viimeeksi kulkenut, joten en ihan muistanut mihin kohtaan sen kuuluisi leveämpää mönkijöillä käytettyä polkua tulla ja yllätyin tullessamme sen varteen, että näin melkein suoraan sen toisella puolella, vain muutaman metrin ylämäkeen polun jo suuntaavan eteenpäin, minä kun muistelin, että pitäisi mennä parikymmentä metriä ylämäkeen mutkan taakse päästäksemme sille polulle, mitä ajattelin. Pistin tämän kuitenkin sen piikkiin, että en ole näitä polkuja hetkeen kulkenut ja suuntasimme tyytyväisinä tälle polulle minkä näimme. Alkuun se näytti hyvin tutulle, mutta nopeasti tajusin ettei tämä ollut se polku, jota pitkin olin ajatellut mennä, mutta koska rakastan vieraiden ympäristöjen tutkimista, ei tämä ollut mikään ongelma ja matka jatkui. Polku meni koko ajan vaikeampikulkuiseksi ja ihmettelin missä me oikein ollaan, minä kun olin varma, ettei tässä kohtaa pitäisi tälläistä metsäkaistaletta olla. Lopulta polku hävisi ja tulimme hakkuuaukiolle, ensin luulin olevamme yhdellä toisella hakkuuaukiolla, mutta nopeasti totesin että ensinnäkin ei aukio näyttänyt tutulle, eikä meidän olisi mitenkään mahdollista päätyä kyseiselle aukiolle tätä kautta, ilman että menisimme useiden tuttujen polkujen ja muiden maamerkkien ohi. Olin todella hämmentynyt, tässä kohtaa metsää ei pitäisi olla tilaa tälläiselle, jos oikein olin hahmottanut missä olimme. Tässä kohtaa pitäisi olla tiheää ja pusikkoista metsää vain ihan pieni kaistale, kunnes tultaisiin yhdelle toiselle polulle, joka johtaa jo asuintalojen takapihoille. Mitään tälläistä ei kumminkaan näkynyt, kyseessä oli joskus hoidettu, mutta selkeästi jo pitkä aika sitten hoitamatta jätetty avoin mäntymetsä. Meillä molemmilla oli vähän outo ja hieman jopa vainoharhainen ja pelokas olo, ei yhtään normaalia kahdelle tutkimista rakastavalle kokeneelle samoilijalle ja vieläpä ihan tutussa kotimetsässä. Vitsailtiin siinä, että ollaan varmaan kävelty vahingossa toiseen ulottuvuuteen ja paras kääntyä takaisin päin, kun ei sitä polkuakaan enää näy. Oltiin molemmat vähän jännittyneitä ja takaisin päin oli välillä vaikea hahmottaa missä polku meni ja mihin kohtaan oltiin asteltu tullessamme, mutta onneksi hitaasti polku alkoi näyttämään tutummalle ja lopulta päädyttiin takaisin isommalle polulle, mistä oltiin myös tultu. Olin yllättävän helpottunut kun taas hahmotin missä ollaan. Löydettiin sitten vähän matkaa ylämäkeen mennessä se oikeakin polku, mitä oli ollut tarkoitus mennä, mutta tällä kertaa käännyttiin kumminkin kotia päin. Uskoin silloin ja taidan uskos edelleen tilanteen olleen vain sitä, että hämärän tullessa lähti aikuisellakin ihmisellä mielikuvitus laukkaamaan ja siihen yhdistettynä yllätys siitä, että päädyin uuteen paikkaan syntyi vain vainoharhaisuutta tilanteesta, mutta olen edelleen aivan varma siitä, että tuossa kohtaa metsää ei kuuluisi olla tilaa kyseiselle hakkuuaukiolle taikka muutenkaan sellaista maastoa ja tämä video sai pohtimaan tilannetta uudelleen.

[Salmine]

Kerrankin nopeasti katsomaan Finntopin videoo. Kyllä nyt voi nauttia

[sonjamakinen]

Tosi hyvä video! Kiitos että kerroit videolla bleakmendista. Huomaa että mä olen balettitanssija kun aloin heti keksimään koreografioita sun musiikkiin!

[vactordogina]

Nyt kun tiedän metsän peiton niin tajuan että olen sielläkin käynyt. Olin sukulaisten kanssa sienimetsällä ja metsä oli tuttu, oltiin kohdassa minkä vieressä oli pieni vanha talo jonka asukkaat ovat sukulaisilleni tuttuja. Seisoin rinteessä ja katselin kaukaisuuteen. Sitten katsoin taakse enkä nähnyt ketään enkä sitä taloa. Muistelisin etten kuullut puiden huminaa sillä hetkellä. Muutaman sekunnin päästä katsoin takaisin eteenpäin ja kuulin kuinka takana liikkuu joku. Se oli sukulaiseni joka poimi sieniä 2 metrin päässä.

[helivakimies-dohw]

Kyllä metsänpeittoon voi joutua nykyäänkin, kerran sen olen kokenut, oli tosi outo kokemus, ihme että sieltä selvisin pois!Metsässä tapahtuu vieläkin mitä kummallisimpia kokemuksia

[jukkaheikkinen]

Kiitos taasen mainiosta videosta. Aihe oli hyvin kiinnostava, jälleen kerran. Hienoa!

[tohtoriTurvotus]

Metsänpeitosta löytyy asiaa myös kirjasta "Haltijoitten mailla, maahisten majoissa" (Elina Ranta - Maija Ranta 1996). Siinä on tosin myös kristinuskon vääristämää tietoa hiidenväestä ja hiisistä, mm. metsänpeittoon joutuminen on laitettu hiisien syyksi ja hiitola on synkkä pimeyden ja pahuuden valtakunta. Oikeissa suomen muinaisuskomuksissahan eli alkuperäisessä luonnonuskossa hiisi tarkoittaa itse asiassa pyhää paikkaa. Mielenkiintoinen kirja kuitenkin ja sisältää myös tositarinoita ja loitsuja.

[Muovipullo]

Metsänpeitto muistuttaa mun mielestä nykyajan takahuoneita. Saatat milloin tahansa astua kuin kuplaan joka on oma ulottuvuutensa. Entisaikoina ei luonnollisesti ollut toimistoja, joten toimistoon noclippautuminen olisi ollut mahdotonta -- sen sijaan entsiaikoina oli metsiä, joten ehkäpä metsänpeitto oli menneiden aikojen takahuone

[stolisna]

Onhan tästä videosta jo 6kuukautta mutta kerronpahana silti. Tämä tapahtui kun olin noin 12 vuotias. Olin tulossa kaveriltani kotiin (asun siis omakoti alueella mutta minun ja kaverini välissä on metsää. Eli meidän takapiha on metsää ja metsän välissä on lenkkipolku missä ihmiset käyvät kuljettamassa koiraa tai muuten vain lenkkeilemässä) olen siis aina oikaissut tämän metsän kautta kaverilleni ja tunnen siis metsän. Kun olin tulossa kaveriltani kotiin ja olin päässyt lenkkipolulle niin aivan kuin tyhjästä se tapahtui. Tästä lenkkipolulta ei ollut enää matkaa kotiini kuin noin 30 metriä kotiini (siis metsän kautta) eli lähdin vieläkin jatkamaan oikaisua. Rupesin ihmettelämään. Pysähdyin ja katsoin ympärilleni että nyt ei kyllä ole enää tutun näköistä metsää. Katsoin taakseni ja sielläkin oli vain metsää. Polku oli kadonnut. Tässä vaiheessa rupesin panikoimaan. Ihmettelin että miten voi eksyä metsään näin tiheällä omakoti alueella. Sitten aivan tyhjästä pääsin polulle missä käytämmä koiraa (tämä polku johtaa meidän kotiimme) No en ihmetellyt sen kummempia ja lähdin polkua pitkin kotiin. Edelleen ihmettelen että miten tämä voi olla edes mahdollista mutta näköjään se on.

[Leopez]

Finntopilta uusi video, tää on tosi hyvä aamunavaus ja viikonlopun aloitus. Aion tänään kuunnella sun toisen albumin spotifaista, huomasin sen jo eilen. Metsistä puheenollen oon aina pelännyt metsiä etenkin jos menee yksin, kaikista pahinta olisi eksyä metsään mut samalla metsä on hyvin jännittävä ja mielenkiintoinen paikka, samalla osaan kunnioittaa sitä ja luontos ylipäätään, asun ite maaseudulla keskellä ei mitään missä on vain metsiä. Suomalaiset kansanuskomukset ja tarinat ovat hyvin mielenkiintoisia. Tee ehdottomasti lisää näitä Suomen aiheisia videoita. 😮

[liljaortju]

Mun yks ystävä oli kokenu ton metsänpeiton. Se oli menny koiran kanssa tutulle kävelyreitille metsään ja oli yks kaks huomannu, ettei mikään näyttäny tutulta, eikä se siis ollu poikennu reitiltä tai mitään. Tuli pienimuotoseen paniikkiin ja päätti sitte antaa koiran yrittää kotiin ja kotiin se koira löysikin tosin vasta yli 2 tunnin metsässä rämpimisen jälkeen.