Sateenkaaren tuolla puolen - Annina Puumalainen

Ruotsin luova talous on kuusi kertaa suurempi kuin Suomessa. Sateenkaaren tuolla puolen siintäisi 100 miljardin talous, mutta täällä saavutamme vain 16,8mrd€.
Meiltä ei puutu ymmärrys, vaan usko ja rakenteet luovaan talouteen.

Lippulaivamme Nokia ei menestynyt puhelimilla, sillä Motorola ja Ericsson olivat sitä vahvempia. Menestyksen synnytti TKI, innovaatiot, patentit, muotoilu, viestintä, brändi, maailmanlaajuinen jakelu, teknisen yliopiston koulutusohjelmien jalkautus todelliseen työhön ja tärkeimpänä RAHOITUS. Siksi pohdinta mistä leikataan, tulee kohdistaa näihin aloihin panostamisiin. Tilastot ja teoriat syntyvät menneisyydestä, mutta tulevaisuus tehdään yrityksissä.

Moni kysyy, miksi panostamme rahaa näihin vanhoihin hitteihin, kun kaiken saa netistä?

Olemme palveluammatissa, ja jos Spotify tilasto kertoo, että alkuperäistä teosta on kuunneltu koko aikana 77 499 kertaa eli 14 ihmistä kerran päivässä, suoratoisto ei vielä tavoita aikuisia. Toive on, että Suomi herää kulttuuri- ja sosiaaliekonomisista syistä näkemään luovuuden lähteet Ruotsin tavoin. Vaikeutemme musiikissa on, että pääkulutuskieli on Suomi.

Kun C-kasetti ja humppabuumi nosti 70-luvulla kaikki ikäluokat kuluttajiksi, tarjonta on nyt taantunut 60-luvun tasolle vain nuoriin. Huvipaikkojen määrässä olemme vieläkin kauempana, koska meillä ei ole enemmistöväestöä palvelevaa alkutuotantoa viihteelle.

Tilastot antavat syyn tulkita, että alenevat luvut johtuvat kysynnästä

Mikä olisi vastaus, jos tilastotutkijat kysyisivät käyttäisikö ihminen 5 € päivässä (ka.) itsensä tai läheisensä viihtymiseen leikkauslistojen sijaan? Jos kaikki ihmiset tekisivät sen, siitä tulisi yli 10 miljardia, jos vain puolet, viidelläkin miljardilla saa jo paljon uutta työtä ja hyvinvointia aikaan.

Jos näin kävisi, silloin on tärkeää, että nämä vuosisadan hitit ja ajankuvat ovat suomalaisomistuksessa, muuten toimimme ulkovaltojen raharenkeinä. Jos viihteellä saa näin helposti viisi miljardia, niin mitä koko valtaisa luova talous meille toisi?

Olen ylpeä, että juuri tämän laulun tulkitsee tyttäreni

Erkki Puumalainen