filmov
tv
Kouristuskohtaus - ensiapu

Показать описание
Jarilla on tainnut mennä lomalla hieman lujaa, osaisitko sinä auttaa kouristuskohtauksen yllättäessä? Kouristuskohtauksen taustasyystä riippumatta, ensiapu on käytännössä aina samanlaista.
Kouristuskohtauksen ensiapu
Aivojen sähköisen toiminnan häiriö aiheuttaa tyypillisesti yleistyneen kouristuskohtauksen, jonka tunnistaa helposti raajojen ja vartalon lihasten kouristeluna. Suusta saattaa tulla sylkeä ja osa kouristavista puree kieleensä haavan leukalihasten kouristuksen vuoksi. Kohtauksen aikana saattaa tulla virtsat ja/tai ulosteet alle. Ihminen on yleistyneen kohtauksen aikana tiedottomassa tilassa ja kohtausta ei pysty estämään tai hallitsemaan käytännössä muuten kuin lääkehoidolla. Yleensä ihminen pystyy hengittämään itse kohtauksen läpi. Merkittävä osa kohtauksista päättyy itsestään viiden minuutin kuluessa, tyypillisesti kesto on kymmenistä sekunneista muutamaan minuuttiin.
Herätessään ihminen on tyypillisesti alkuun sekava ja tokkurainen, kohtauksen kestosta riippuen osa jää ns. ”jälkiuneen”. Väsymys ja lihaskivut voivat kestää koko päivän kohtauksen jälkeen.
KOURISTUSKOHTAUKSEN ENSIAPU:
* Kun huomaat autettavan kouristavan pyri estämään lisävahingot (kaatuminen, tippuminen, pään lyöminen jne)
* Älä laita autettavan suuhun mitään, jottet tuki tämän hengitysteitä
* Soita 112, jos ei tiedossa olevaa epilepsiaa tai lääkäriltä saatua erillisohjeistusta esimerkiksi lapsen kuumekouristuksen yhteydessä (ensimmäinen kohtaus aina hoitoon)
* Epileptikoilla soita 112, jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia, kohtauksia tulee 3 kappaletta saman vuorokauden aikana tai autettava ei herää kohtauksen jälkeen
* Kohtauksen vaimennuttua, jos autettava ei herää, avaa hengitystiet ja kokeile hengittääkö?
* Jos hengittää, laita kylkiasentoon ja varmista sekä seuraa hengitystä
* Jos ei hengitä varmuudella hyvin, aloita painelupuhalluselvytys (30 painelua : 2 puhallusta, lapsilla aloita viidellä puhalluksella)
* Muista että herättyään kohtauksesta, autettava on tokkurainen. Pyri ottamaan rauhallinen puhekontakti autettavaan lisävahinkojen välttämiseksi.
Kouristuskohtaus on oire, joka voi ilmaantua lukuisista syistä. Kouristuskohtauksen aiheuttaa aivojen sähköisen toiminnan äkillinen häiriö. Aivojen sähköistä toimintaa voi häiritä esimerkiksi epilepsia, korkea kuume (lapsilla), elektrolyyttitasapainon häiriöt, aivoverenkierron häiriöt, aivokasvain, (runsas) alkoholin käyttö tai sen äkillinen lopettaminen, muut päihteet, lääkkeiden yliannostus, unettomuus, stressi, matala verensokeri, matala verenpaine (esim pyörtymistapauksissa), infektio, jokin äkillinen ja vakava verenkierron sairaus, pään vamma jne.
Taustasyyt voivat olla monimuotoisia ja joskus laajoistakaan tutkimuksista huolimatta varsinaista kohtauksen aiheuttajan syytä ei saada kiinni. Joskus kouristuskohtaus saattaa olla sydämenpysähdyksen eli elottomuuden ensioire, kun verenkierto aivoihin äkisti lakkaa ja aiheuttaa sähköisen häiriön/lyhytkestoisen kouristuksen.
Kouristuskohtaus tulee oikeastaan aina yllättäen ja sen jälkeen tulee aina hakeutua hoitoon, jos autettavalla ei ole tiedossa olevaa epilepsiaa tai kuumekouristustaipumusta (ensimmäinen kohtaus aina lääkäriin).
Uskalla Auttaa - Älä Jätä Pulaan
Uskalla Auttaa Koulutuspalvelut
Kouristuskohtauksen ensiapu
Aivojen sähköisen toiminnan häiriö aiheuttaa tyypillisesti yleistyneen kouristuskohtauksen, jonka tunnistaa helposti raajojen ja vartalon lihasten kouristeluna. Suusta saattaa tulla sylkeä ja osa kouristavista puree kieleensä haavan leukalihasten kouristuksen vuoksi. Kohtauksen aikana saattaa tulla virtsat ja/tai ulosteet alle. Ihminen on yleistyneen kohtauksen aikana tiedottomassa tilassa ja kohtausta ei pysty estämään tai hallitsemaan käytännössä muuten kuin lääkehoidolla. Yleensä ihminen pystyy hengittämään itse kohtauksen läpi. Merkittävä osa kohtauksista päättyy itsestään viiden minuutin kuluessa, tyypillisesti kesto on kymmenistä sekunneista muutamaan minuuttiin.
Herätessään ihminen on tyypillisesti alkuun sekava ja tokkurainen, kohtauksen kestosta riippuen osa jää ns. ”jälkiuneen”. Väsymys ja lihaskivut voivat kestää koko päivän kohtauksen jälkeen.
KOURISTUSKOHTAUKSEN ENSIAPU:
* Kun huomaat autettavan kouristavan pyri estämään lisävahingot (kaatuminen, tippuminen, pään lyöminen jne)
* Älä laita autettavan suuhun mitään, jottet tuki tämän hengitysteitä
* Soita 112, jos ei tiedossa olevaa epilepsiaa tai lääkäriltä saatua erillisohjeistusta esimerkiksi lapsen kuumekouristuksen yhteydessä (ensimmäinen kohtaus aina hoitoon)
* Epileptikoilla soita 112, jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia, kohtauksia tulee 3 kappaletta saman vuorokauden aikana tai autettava ei herää kohtauksen jälkeen
* Kohtauksen vaimennuttua, jos autettava ei herää, avaa hengitystiet ja kokeile hengittääkö?
* Jos hengittää, laita kylkiasentoon ja varmista sekä seuraa hengitystä
* Jos ei hengitä varmuudella hyvin, aloita painelupuhalluselvytys (30 painelua : 2 puhallusta, lapsilla aloita viidellä puhalluksella)
* Muista että herättyään kohtauksesta, autettava on tokkurainen. Pyri ottamaan rauhallinen puhekontakti autettavaan lisävahinkojen välttämiseksi.
Kouristuskohtaus on oire, joka voi ilmaantua lukuisista syistä. Kouristuskohtauksen aiheuttaa aivojen sähköisen toiminnan äkillinen häiriö. Aivojen sähköistä toimintaa voi häiritä esimerkiksi epilepsia, korkea kuume (lapsilla), elektrolyyttitasapainon häiriöt, aivoverenkierron häiriöt, aivokasvain, (runsas) alkoholin käyttö tai sen äkillinen lopettaminen, muut päihteet, lääkkeiden yliannostus, unettomuus, stressi, matala verensokeri, matala verenpaine (esim pyörtymistapauksissa), infektio, jokin äkillinen ja vakava verenkierron sairaus, pään vamma jne.
Taustasyyt voivat olla monimuotoisia ja joskus laajoistakaan tutkimuksista huolimatta varsinaista kohtauksen aiheuttajan syytä ei saada kiinni. Joskus kouristuskohtaus saattaa olla sydämenpysähdyksen eli elottomuuden ensioire, kun verenkierto aivoihin äkisti lakkaa ja aiheuttaa sähköisen häiriön/lyhytkestoisen kouristuksen.
Kouristuskohtaus tulee oikeastaan aina yllättäen ja sen jälkeen tulee aina hakeutua hoitoon, jos autettavalla ei ole tiedossa olevaa epilepsiaa tai kuumekouristustaipumusta (ensimmäinen kohtaus aina lääkäriin).
Uskalla Auttaa - Älä Jätä Pulaan
Uskalla Auttaa Koulutuspalvelut
Комментарии