Poliisin raskain työtehtävä koettelee joka kerta

Показать описание

#Poliisit #Poliisi #suruviesti

”En voi kieltää, etteikö olisi silmät kostuneet ja noussut pala kurkkuun”

Poliisit kohtaavat jokapäiväisessä työssään niin fyysisesti kuin henkisesti kuormittavia tehtäviä. Ammatin raskain työtehtävä on suruviestin vieminen. Hämeenlinnan poliisit Jari Saario ja Jussi Reunanen kertovat, ettei kuolinviestin viemiseen voi juuri valmistautua. ”Tämä on asia, jota poliisikoulussa ei opeteta”, konstaapeli Saario toteaa.

”Suruviestin vieminen on ikävin keikka, minkä poliisi voi saada. Henkilö saa sen viestin siitä, että esimerkiksi oma lapsi on kuollut. Se riipaisee ja syvältä, kun sen toisen ihmisen maailma romahtaa siihen paikkaan”, Reunanen sanoo. Partio on saanut kenttäjohtajaltaan vainajatehtävän, jossa poliisi osallistuu vainajan kuolinsyyn selvittämiseen ja kohtaa myös tämän läheiset.

”Se, että mennään tapahtumapaikalle, jossa on se kovin mahdollinen suru kohdattu, kyllähän se saa mielen aina matalaksi. Pitää löytyä sisältä jostain se kylmyys tai kovuus, että pystyy pitämään itsensä kasassa siellä”, Reunanen pohtii.

Paikalla selviää vainajan läheisten kertomana, että vainaja oli ennen menehtymistään tullut tyttärensä luo kylään. Tarkoituksena oli ollut lähteä tyttären ja lastenlasten kanssa puolukkametsään. ”Hän oli saanut äkillisen sairaskohtauksen ennen lähtöä ja menehtynyt tyttärensä syliin”, Saario kertoo.

Poliisin tehtäviin kuuluu kuolemansyyntutkinta aina, kun ihminen kuolee kotiinsa. Tarvittavat tutkintatoimet suoritetaan paikan päällä, jossa puhutetaan myös omaisia. Tämän jälkeen hauturi kuljettaa vainajan sairaalaan, jossa lääkäri suorittaa ulkotarkastuksen. Kuolinviestin viemiseen ei totu ja työtehtävä on aina henkisesti rankka. ”Tosi vaikea löytää niitä sanoja, miten siihen suruun ottaa osaa.

Siinä tarvitsee oikeasti miettiä, mitä sanoo ja punnita joka sana. Se tilanne on niin vaikea ja traaginen, ja se suru on niin vahvasti läsnä. Alkuun oli itsellä jopa vaikea löytää sanoja, ennen kuin se tunnelma kenties hieman vapautui”, Saario kertoo.

Vainajan läheisten suru saa toisinaan myös poliisin kyyneliin. ”En voi kieltää, etteikö mulla olisi silmät kostunut tai pala noussut kurkkuun. Se pitää vain niellä ja hoitaa se tehtävä asiallisesti”