Metsolan Metsäkoulu 183 - Ei enää koskaan pitkään kantoon? ;-) ;-)

preview_player
Показать описание
Jotta menis sekaisin, niin joku selvennys. Eli Momentti on M=F*r eli voima * voiman varsi ja yksikkö Nm eli Newtonmetri. Koska työntävä voima oletettiin olevan sama, tyydyttiin tarkastelemaan voiman varsia. Eli jos hakee maksimivoimaa tunkille, niin haetaan tunkin suorakulmaista maksimietäisyyttä kaatokolosta. Ja kampivoimalla voi tietty aina kompensoida voiman vartta, jos hauiksessa riittää habaa. Se, että Jouni kaataa pitkään kantoon, joka siis voiman suhteen ei ole se edullisin, johtuu täysin muista syistä (joista tähtääminen on tärkein) ja lähtökohta on se, että momentti on aina ylimitoitettu tarpeeseen nähden eli siirrytään hyvissä ajoin taljan käyttöön tai otetaan kiilat kaveriksi, jos ei kerran riitä. Ja tietysti asiaan vaikuttaa muitakin tekijöitä, kuten esim. tunkin mahdollinen luistaminen tai uppoaminen maahan. Kannattaa huomata, kuinka helppo taljalla on kertauttaa momenttia nostamalla vetokorkeutta ja vetämällä kauempaa (tai lisätä vetävää voimaa). Fysiikan opettaja Simo Räty Kiuruveden lukiosta on tarkastanut laskelmat. Näistä voi nyt jokainen pähkäillä omaa kaatotekniikkaansa voiman, voiman varren ja momentin näkökulmasta. Hieno esitys Vililtä ja otsikko oli sitten tsoukki.
Рекомендации по теме
Комментарии
Автор

Ihan järkeenkäypiä , ,,pääteltäviä 👍vaikka en lukiota ookkaa en tietty mittää ossaa, , kuin kuoripottuja viiteen, , , 🤔….

mokkilainen
Автор

Jos haetaan kaatotunkille sitä maksimaalista voimaa, niin pelkkä voiman varsi ja sen pituus ei ole ainut tekijä tunkin voimien maksimoinnissa. Jos lyhennetään sitä voimanvartta syventämällä kaatokoloa niin puu kaatuu pienemmällä voimalla, ja jos tehdään liian pieni kaatokolo, eli voiman varsi on pitempi niin iso puu ei kaadu yhtä helposti kun pitää ensin nostaa koko puun painoa. Maitopurkilla pöydällä voi kokeilla, purkin reuna on kaatokolon pohjana niin vaatii voimaa ja työntöpituutta, kun siirtää pöydän reunan yli niin kaatuu helpommin ja puolet kun on yli reunan niin kaatuu jo itsestään.

pasisaarelainen
Автор

Hienoa että nuoret pääsevät myös kertomaan osaamisestaan. Noin se menee. Kun talja yleensä on vielä kauempana niin voima vielä kasvaa.

mikkouljas
Автор

Huomaahan sen jo metsässä käsin työntämällä, että korkeammalta saa enemmän voimaa 😄
Optimaalisinhan se olisi tunkin työntää siihen suuntaan kun tunkin kohta kaatuessaan siirtyy, ei liian työntävä tai nostava.
Parempi se on kuitenkin kaataa n. 30cm kantoon. Helpompi tehdä tarkka kaatosahaus, tyvestä monesti paljon paksumpi ja juurenniskat haittana.
Saa myös nätimmän kannon kun lyhentää lopuksi, tulee tasainen pinta ja yltää paremmin lyhyemmälläkin laipalla.

heikkik
Автор

Hieman särähti korvaan Vilin maininta tunkin yläpään tukipisteellä ei ole vaikutusta vääntömomenttiin pitopuun saranakohdassa. Vilin kannattaisi ottaa se opettaja mukaan ja tehdä labra siellä fysiikan laboratoriossa ja mitata kaatosuuntaan vaikuttava voima ja sen jälkeen vääntömomentti eri pituisilla varsilla simuloiden kaatokorkeutta.
Tärkeintähän tuossa kaadossa on se voima joka kohdistuu kaatosuuntaan, johon vaikuttaa tietysti tunkin kulma. Tämä tunkin yläpäässä kaatosuuntaan vaikuttava voima on sama olipa kaatokorkeus mikä hyvänsä jos muita muuttujia ei ole kuin vivun pituus. Kun tarkastellaan pelkästään voimaa kaatosuuntaan tunkin yläpäässä ja sitten siitä lasketaan vääntömomentti kaatosaranaan, joka on suoraan verrannollinen matkaan tunkin tukipisteestä kaatosaranaan. Eli M=F*r

sahkomasinisti
Автор

Tää oli hyvä, varmaan isäntä itse tän tiesikin mutta hyvä herättää yleisesti ajatusta, että varsinkin jos jotain haastetta jossain puussa, niin hyvä sillon kaataa lyhyeen kantoon, että saadaan maksimoitua voima?

jupeka
Автор

Maalaisjärjellä puhumme vipuvarresta ja sen pituudesta. Mitä kauempana työntö-/vetokohta on katkaisukohdasta, sen vähemmän tarvii käyttää voimaa.

mrfokus
Автор

Yes, käytännön fysiikkaa koululaisille.

esaaula
Автор

Tätä mietin itekkiin ko kantovideon kohdalla, mutta en uskaltanut mestaria kritisoida. Mutta on ne näköjään kaatunut vähän pienemmällä tunkkivoimallakin. PS. Oli fiksu nuorimies.

jonniejoni
Автор

En oo vielä nähny ukkoa joka pystyy fysiikan lakeja rikkomaan. Yrittäjiä kyllä riittää!

ristosaarinen
Автор

Niinpä, "mikä matkassa hävitään, se voimassa voitetaan" 😊

marlinhjk
Автор

Seuraava projekti voisi olla kaatovängän potentiaalin selvittäminen eli kuinka suurta puuta pystyy teoriassa kaatamaan (sahauksen jälkeen tietenkin) vängällä yksistään. Kaatovangän varren mitta vaikuttaa asiaan, mutta missä menee se lihasvoiman raja nykyisten markkinoilla olevien kaatovänkien osalta? Kuinka pitkä varsi pitäisi vängässä olla, että yksi perusjantteri kykenisi YHDELLÄ sormella kippaamaan nurin halkaisijaltaan noin 30-35cm puun? Tämä siis aivopähkinänä Kiuruveden lukion suuntaan, mikäli on tarkoituksena tehdä lisää puunkaadon fysiikkaan liittyviä videoita.

Beethoven
Автор

Ja jos ei ole lompakkotaljaa, niin köysillä ja taljapyörillä pystyy myös tarvittavan voiman määrää pienentämään melko hyvin, mutta se vaatii myös pidempää köyttä joka käännöstä kohden.

Etuna myös se että voiman suuntaa voidaan myös muuttaa taljapyörillä jolloin ei tarvitse kaataa puuta niin sanotusti "itseään päin".

Sit en tiiä onko sulle tuttuja DMM RIgging Hubit, mutta voin suositella! Erittäin mielenkiintoisia välineitä.

Loqlegustemrtf
Автор

Olen huomannut tuon että jos isoja kuusiakin työntää kumoon on työ turvallisempaa koska momentin saa hartian tasosta huomattavasti enempää kuin jos tekee korkeita kantoa ketjua säästääkseen. Sama pätee on kauhalla työntää traktorilla elikkä katkaisu aina lyhyeen kantoon. Sitä paitsi kumartelu pitää mielen nöyränä ja vanhakin notkeena...

HIIHTONIILO
Автор

Pitkä tai lyhyt kanto, sillä ei ole merkitystä jos kaadat kiiloilla. Pitkään kantoon on helpompi tehdä tarkka kaatokolo kun pääsee helpommin sahan taakse katsomaan kaatosuunnan.

metsamikko
Автор

Meinaatko jota joku koneenrakennusinsinööri on samaa mieltä näistä laskelmista, miksi sinä taljan vaijerin pistät 7metriin eikö parimetriä riitä.🙂

volvomies
Автор

On helpompi sahata pitkä kanto.ei tarvi konttailla.😊👏👍

penttileppanen
Автор

Sinällään itsestään selvä asia vaikken olisikaan osannut tuota matemaattisesti todistaa...

veijomiettinen
Автор

mainiota faktaa, justiin tuli mieleen että jos pitkä kato menee yli metrin mittaseksi nii sitte ollaa tuuliajolla. Pessistä lainakaseni kerran sanottu pitkästä kannosta, eikös se tuumannut ettei toista kertaa tarvi sanoa

pekkajuoperi
Автор

Samanlainen laseklma kaatovänkäristä ja sen sijoittelusta ;)

samuelp.
visit shbcf.ru