filmov
tv
Ihminen ja tekoäly: Marja-Leena Linne ja Renne Pesonen
Показать описание
Ihminen ja tekoäly. Luonnonfilosofian seuran teemailta 1.10.2024 klo. 17.00-19.45. Tieteiden talo, sali 104.
Marja-Leena Linne: Aivot, oppiminen ja tekoäly.
Puheeni keskittyy aivotoimintoihin ja siihen, kuinka aivot oppivat ja muokkautuvat jatkuvasti. Erityisesti esittelen aivojen toimintaa ja niiden kykyä oppia ja muistaa, hyödyntäen nykyaikaisilla neurotieteellisillä menetelmillä saatua tietoa aivoista molekyyli-, solu-, soluverkko- ja systeemitasoilla.
Selitän myös, kuinka käytämme nykyään laskennallisia tietokonemalleja selvittääksemme, miten eri aivoalueet toimivat yhdessä mahdollistaen oppimisen ja muistamisen sekä miten nämä prosessit tapahtuvat solutasolla, kuten synaptisen muovautuvuuden kautta.
Puheen lopussa käsittelen sitä, kuinka aivojen tapa oppia poikkeaa tietokoneiden oppimistavoista ja pohjustan, miten tämä tieto voi vaikuttaa tulevaisuuden tekoälyn kehittämiseen.
Renne Pesonen: Mitä voimme oppia ihmisälystä tekoälyn avulla?
Tekoälyn kehitys toisen maailmansodan jälkeen on vaikuttanut merkittävästi mielenfilosofiaan ja tieteellisiin käsityksiin mielestä.
Mikäli tekoälyjärjestelmät voivat toimia aidosti älykkäästi, ei ihmismielessä kenties ole sen kummempaa filosofista mysteeriä kuin koneälyssäkään: mieli ja ajattelu on aivoissa tapahtuvaa tietojenkäsittelyä. Kriitikoiden mukaan koneet eivät kuitenkaan ole tietoisia ja tuntevia olentoja, eivätkä tekoälyjärjestelmät kykene aitoon luovuuteen tai esimerkiksi ymmärtämään käyttämäänsä kieltä.
Vaikka uudet tekoälyjärjestelmät kykenevät hämmästyttäviin suorituksiin verrattuna vanhempiin malleihin, edelleen ne vain tekevät mitä ne ovat ohjelmoitu tai opetettu tekemään. Siksi ne eivät kriitikoiden mukaan ole aidosti älykkäitä. Ne vain matkivat ihmisälyä enemmän tai vähemmän vakuuttavasti. Esitelmä tarkastelee kriittisesti tätä kritiikkiä. Tietoisuuden ja älyn suhde on etäinen, eikä ole selvää, mikä rooli tietoisuudella on mielen toiminnan selittämisessä.
Käsityksemme ihmisälystä on usein turhan ruusuinen, ja inhimillistä ymmärrystä sekä luovuutta mystifioidaan. Tutkimusten valossa olemme parempia rationalisoimaan kuin järkeilemään, ja luovuutemme sekä ymmärryskykymme vaikuttavat perustuvan lähinnä opittujen asioiden toistamiseen ja yhdistelemiseen. Kykymme toimia älykkäästi voikin loogisen järjen ja luovan intuition sijaan perustua samankaltaisille mekanismeille, jotka tekevät nykyisistä koneoppimismalleista entistä älykkäämpiä. Kyse on ympäristömme ja rutiiniemme sisältämien toistuvuuksien oppimisesta ja hyödyntämisestä tilanteen mukaan improvisoiden.
---
#tekoäly
#artificialintelligence
#naturalphilosophy
#publiclecture
#professor
#neuroscience
#learning
#philosophyofmind
#machinelearning
Marja-Leena Linne: Aivot, oppiminen ja tekoäly.
Puheeni keskittyy aivotoimintoihin ja siihen, kuinka aivot oppivat ja muokkautuvat jatkuvasti. Erityisesti esittelen aivojen toimintaa ja niiden kykyä oppia ja muistaa, hyödyntäen nykyaikaisilla neurotieteellisillä menetelmillä saatua tietoa aivoista molekyyli-, solu-, soluverkko- ja systeemitasoilla.
Selitän myös, kuinka käytämme nykyään laskennallisia tietokonemalleja selvittääksemme, miten eri aivoalueet toimivat yhdessä mahdollistaen oppimisen ja muistamisen sekä miten nämä prosessit tapahtuvat solutasolla, kuten synaptisen muovautuvuuden kautta.
Puheen lopussa käsittelen sitä, kuinka aivojen tapa oppia poikkeaa tietokoneiden oppimistavoista ja pohjustan, miten tämä tieto voi vaikuttaa tulevaisuuden tekoälyn kehittämiseen.
Renne Pesonen: Mitä voimme oppia ihmisälystä tekoälyn avulla?
Tekoälyn kehitys toisen maailmansodan jälkeen on vaikuttanut merkittävästi mielenfilosofiaan ja tieteellisiin käsityksiin mielestä.
Mikäli tekoälyjärjestelmät voivat toimia aidosti älykkäästi, ei ihmismielessä kenties ole sen kummempaa filosofista mysteeriä kuin koneälyssäkään: mieli ja ajattelu on aivoissa tapahtuvaa tietojenkäsittelyä. Kriitikoiden mukaan koneet eivät kuitenkaan ole tietoisia ja tuntevia olentoja, eivätkä tekoälyjärjestelmät kykene aitoon luovuuteen tai esimerkiksi ymmärtämään käyttämäänsä kieltä.
Vaikka uudet tekoälyjärjestelmät kykenevät hämmästyttäviin suorituksiin verrattuna vanhempiin malleihin, edelleen ne vain tekevät mitä ne ovat ohjelmoitu tai opetettu tekemään. Siksi ne eivät kriitikoiden mukaan ole aidosti älykkäitä. Ne vain matkivat ihmisälyä enemmän tai vähemmän vakuuttavasti. Esitelmä tarkastelee kriittisesti tätä kritiikkiä. Tietoisuuden ja älyn suhde on etäinen, eikä ole selvää, mikä rooli tietoisuudella on mielen toiminnan selittämisessä.
Käsityksemme ihmisälystä on usein turhan ruusuinen, ja inhimillistä ymmärrystä sekä luovuutta mystifioidaan. Tutkimusten valossa olemme parempia rationalisoimaan kuin järkeilemään, ja luovuutemme sekä ymmärryskykymme vaikuttavat perustuvan lähinnä opittujen asioiden toistamiseen ja yhdistelemiseen. Kykymme toimia älykkäästi voikin loogisen järjen ja luovan intuition sijaan perustua samankaltaisille mekanismeille, jotka tekevät nykyisistä koneoppimismalleista entistä älykkäämpiä. Kyse on ympäristömme ja rutiiniemme sisältämien toistuvuuksien oppimisesta ja hyödyntämisestä tilanteen mukaan improvisoiden.
---
#tekoäly
#artificialintelligence
#naturalphilosophy
#publiclecture
#professor
#neuroscience
#learning
#philosophyofmind
#machinelearning
2:43:12
Ihminen ja tekoäly: Marja-Leena Linne ja Renne Pesonen
1:34:05
Älyn tulevaisuus. Aivot, keinoäly ja ihmiskäsitykset – Marja-Leena Linne, Aku Visala
1:44:30
Keinoäly, tietoisuus ja ihmiskäsitykset – Olli Koistinen, Aku Visala
1:35:08
Homo Sapiens ‒ Hyvä vai paha laji? Jari Kaukua, Aku Visala
0:49:01
TechTalks 2017: Tulevaisuuden koulu - Katse tulevaan oppimiseen maailmassa
Комментарии