ROOPE VARTO - MOPOMIES

MOPOMIES
Säv. & San. Roope Varto

Vielä kerran polkasen
tän Tunturini käyntiin.
On se oiva menopeli,
lähden sillä baariin.
Ei samanlaista ole enää
tällä kyläl´ kellään.
Kateita on muut,
vaan minä en oo millään.
Oonhan mä sentään
aito mopomies.

Mopossa on potkua
tosi paljon.
Mopolla, kun kulkee,
peitän kallon,
ettei vauhti mulle
surmaa tuo.

Mopolla kun kuljen
tämän kylän raittii,
tytöt mua tiiraa
jotta pääsis kyytiin.
Meno on niin hurjaa
mopo takaa sen.

Mopolla on kulkenut
jo isoisä ammoin.
Tarakalle mummon otti,
siitä kaikki alkoi.
Ei samanlaista mopoa
ollut kyläl’ kellään.
Vaari vaan ajeli
ja sanoi hei nyt mennään
huusi että oon mopomies.

Mopo oli hurja
menopeli silloin
tytöt sillä hurmas
kun kyläl´ lähti illoin.
Vaari oli oikein
kunnon mopomies.

Ei karannut mopo
käsistä vaarin.
Odotti se luona
Esson baarin.
Vaari kun tuli,
sitten lähdettiin.

Sai isäukko perinnöksi
mopon vanhan kurjan.
Viritti se sitä,
sai siitä koneen hurjan.
Ei samanlaista mopoa
ollut kyläl’ kellään.
faija kovaa ajeli
muut huomas’, että mennään
sanoivat tos´ on mopomies

Mopo oli kova
menopeli silloin.
Tytöt faija hurmas’
kun kyläl´ lähti illoin.
mopomieheen
mutsikin rakastui.

Mopoa ei jättänyt
faijani koskaan.
Sanoi hän vaan
pojan ,jos saan,
saa hän mopon multa.
Näin on suvus’ jälleen mopomies.

Pojan olen minäkin
jo tässä iässä saanut.
Mopon olen minäkin
hälle jo taannut.
Ei samanlaista mopoa
ole kyläl´ kellään.
Kohta poika sanoo,
hei nyt mennään.
tiedän että hän on
aito mopomies.

Mopomies kun on
ei tarvitse muuta,
lähtee vaan menee
ja heti saa suuta.
Mopo se on,
joka miehen tekee vaan.

Mopo on aina kuulunut sukuun
niin jos ei ois, ei otettais’ ees’ lukuun
kaikki sanoo
tos’ on mopomies

Vielä kerran polkasen
tän Tunturini käyntiin.