90-LUVUN LAMA - SUOMEN PAHIN TALOUSKRIISI

90-luvun alkupuoli oli Suomessa monelle yhtä helvettiä. Silloin puhkesi talouskriisi eli lama, jota on kuvattu Suomen historian pahimmaksi. Työttömyys ponnahti korkealle, yrityksiä ajautui konkurssiin tuhansittain. Perheiden velkataakat muuttuivat yhtäkkiä niin painaviksi, että niistä ei ollut mahdollista selviytyä. Mitä 90-luvun alun Suomessa oikein tapahtui? Videolla perehdytään lamaan, sen taustoihin ja loppumiseen

OTA MUN SOMET HALTUUN:
👻 Snapchat: Viljamitz
😎 Saa olla yhteyksissä!

KANNEN KUVA mielenosoittajasta: Matti Niemi / Helsingin kaupunginmuseo

LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA

🎵 Musiikki: Epidemic Sound
📷 Kuvitus: Envato Elements, Pixabay, Unsplash, Shutterstock, CC-licensed images
🎥 Tuotantokalusto: Panasonic Lumix GH5 (Leica DG Vario-Elmarit 12-60mm), Røde Videomic Pro+, Yongnuo YN-160 III LED-valaisimet, Final Cut Pro, Macbook Pro M1Effects

#tietovlogi #lama #suomi

[peraz]

Kiitos Ville! Tämä video oli hyvä, opettava ja todellakin erittäin koskettava. Olen syntynyt 80 luvun puolivälissä, joten lama on vaikuttanut omaanikin elämääni. Kerron nyt lyhyesti mitenkä. Isäni oli yrittäjä ja muutenkin hyvin ahkera työntekijä. Hän rakensi omakotitalon, mihinkä sitten muutettiin joskus ehkä pari vuotta ennen lamaa. Sitten hän otti pankista lainaa, jotta voisi rakentaa toisenkin omakotitalon. Lainaa tuli ja toinenkin omakotitalo tuli tehtyä, mihinkä oli tarkoitus muuttaa ja tuo edellinen omakotitalo oli tarkoitus myydä. Mutta tässä vaiheessa iskikin päälle tuo kuuluisa lama ja rahan arvo sukelsi, sekä asuntojen kauppa sukelsi. Oli hyvin vaikeeta, ellei peräti mahdotonta myydä asuntoja järkevällä hinnalla. Puhumattakaan omakotitaloista, mitkä nyt yleensä maksaa hieman enemmän, kun asunto-osakkeet. No, huonosti kävi. Molemmat omakotitalot kyllä saatiin myytyä pakon edessä, muttei millään hyvällä hinnalla. Mitä jäi viivan alle? Pelkkää velkaa. Talot meni kaupaksi, muutettiin hervantaan "slummiin" kerrostaloon ja pelkkää velkää jäi käteen useita satoja tuhansia. En tiedä tarkalleen kuinka monta sataa tuhatta markkaa sitä velkaa jäi, mutta paljon. Herwoodin vuokrakerrostaloissa asuttiin joitain vuosia. No, faija oli kova ponnisteleen ja tekeen työtä, eikä luovuttanut millään. Melkein 24/7 hän raatoi, jotta jotenkin pärjäiltäisiin. Hän teki duunia omassa firmassaan siinä 90 luvun lamassa ja lopulta hiljalleen kykeni kerryttään rahaa, millä maksella sitten velkoja poies. Aikaa kului, rahaa kertyi ja lopulta muutettiin herwoodin kerrostalo slummeista muualle rivitalo-osakkeeseen. Ja siitä sitten perheenjäsenet edelleen kukin omille teilleen. Siinä meni vuosia, ehkä 5, taikka 10, ennenkun hän sai kaikki maksettua poies. Bisnekset omassa firmassa meni hyvin ja hän teki lopulta aika paljonkin rahaa. Muistan jonkun keissin sieltä laman ajoilta, millonka faija teki duunia ulkomailla puoli vuotta putkeen, mutta teki myös tulosta puoli miljoonaa samassa ajassa. Lopulta ei ollut enään mitään velkaa, vaan oli velat maksettu ja ihan jonkun verran omaisuutta. Sillain hän sitten jatkoi omia bisneksiään eläkeikään asti, kunnes myi firmansa ja lopulta hänestä tuli miljonääri. Ei koskaan mitään pullistelua rahojen kanssa, koska hän tiesi hyvin, mitä se on, kun rahaa ei ole. Nöyryys näkyy ja sen myös huomaa hänestä. Elää kuten kuka tahansa normaalituloinen ihminen. Ei tartte porscheja, tai lamborghineja, vaan tavan "mersu" riittää. Kyllä tuossa on mielestäni aika mitalin arvoinen suorituminen lamasta. Vähän niinkun ryysyistä rikkauksiin, mutta ehkä hieman hankalamman kautta, eikä kuitenkaan miksikään miljardööriksi. No joo, onhan noita paljon parempiakin sankaritarinoita, ei sillä. Tässä vain yksi kertomus Suomalaisen miehen ponnisteluista. Hattua täytyy kyllä nostaa isäukolle noista hommista. Hienosti hoiti talousasiat, vaikkei välttämättä ihan kaikkea muuta ihan niin hienosti hoitanutkaan stressin ja paineen edessä keskellä laman kouraa. Muu perhe jäi kyllä hieman, tai ei ihan niin hiemankaan jalkoihin siinä touhussa.. Mutta kaikella on veronsa ja täytyy myös ymmärtää, ettei se elämä mitään helppoa, tai herkkua siinä tilanteessa ollut. Vaikka itte sain maistaa kaikkea paskaa siinä laman kourissa, niin silti ymmärrän, tai ainakin yritän ymmärtää, että olosuhteet oli todella surkeet ja haastavat ja faija teki vain sen, minkä osasi, eli parhaansa! Ei se elämä aina niin helppoa ole. Kaikesta huolimatta, hän on ainakin selviytynyt 90 luvun lamasta kohtalaisen hienosti. Ehkä se pitää kutinsa, että lopulta se ahkeruus palkitaan. Tässä omat kokemukseni lamasta, tai lähinnä laman lapsena sivusta seuraajana sitä touhua. PS. Kiitos Ville, hyvä juttu. Ja jatka samaa rataa! Nää videot on hyviä ja opettavaisia!

[nonoo]

Oon ehkä kymmenisen vuotta vanhempi Villeä ja muistan hyvin nuo ajat. Tosiaan velkaa pankeissa tuputettiin, ei pelkästään yrityksille, vaan ihan yksityishenkilöillekin. Oma perhe ei lamasta juurikaan onneksi kärsinyt, ei ollut lainoja ja työpaikatkin säilyivät vanhemmilla. Mutta osalla elämä meni kerrasta vituiks.

[Pilsnerh]

Vähän samanlaisia merkkejä on tällä hetkellä ilmassa kuin tuolloin 90-luvulla. Samanlaista lamaa emme varmasti tule näkemään mutta vaikeat ajat on edessä vielä. Asuntojen hinnoissa on tällä hetkellä ilmaa todella paljon, korot nousussa, osakkeet on yliarvostettuja ja vaatii aika isoa korjausliikettä.

[Coigeccino]

Kouriintuntuvin lama-ajan lapsuudenmuisto on se, kun isukki totesi jouluaattona, että pukki tulee pian, mutta tänä vuonna sillä ei hirveästi ole lahjoja mukana. Pajallekin oli kuulemma tämä lama, josta pieni coigeccino ei tuon taivaallista tajunnut, iskenyt ratkaisevasti.

[aarolamsa]

Mun äiti kasvoi lama-aikana. Hän on kertonut että yhden päivän ruoka saattoi olla pelkkä lautasellinen puuroa + koulu ruoka. Toinen ruoka oli maitopottu eli perunoita keitettynä maidossa. Oli kuullemma hyviä ruokia, mutta oli kuulemma aina nälkä.

[rjm]

Nyt ymmärrän arttu wiskarin biisin sanat :D "Olisko Suomen itsetunto noussut kanveesista
Jos Leijonat olisi kultaa tuoneet jo Lillehammerista? "

[VmKobudo]

tämä oli kyllä syvällisempi raapaisu mun lapsuuden muistoihin siintä mitä suomessa tapahtui silloin kun olin lapsi. oon syntyny 1988 ja silloin vuonna 1991-1995 muistan kuinka meille oli jo hankittu vhs kasetit tv ja jopa satelliittiantenni mutta kun lama oli pahimmillaan ei mun isillä ollu varaa ostaa pleikkaria tai muita uutuuksia. mun isäl oli sokeritauti johon hän menehtyi 1998. jouduin muuttamaan äidin luokse klaukkalaan. niistä ajoista on vain hyviä ja kipeitä muistoja ja ne kuuluu mun ja meidän suomalaisten historiaan. kaikille teille lukeville tahdon sanoa että se oma tahto ja teot saa aikaan parempaa huomista josta me saamme nauttia nyt ja huomenna. kiitos Ville Mäkipelto tästä muisto rikkaasta videosta.

[petterisaveljev]

Menin yläasteelle, kun 1991 lama tuli. Äiti menetti laman seurauksena työpaikkansa. Ei ollut rahaa enää harrastuksiin ja äiti taisi koulustakin kysyä mitkä oli minun koulun käynnin kannalta pakollisia menoja, joihin rahaa piti löytyä. Rahat kun piti kotona laskea tarkkaan. Koulussa säästettiin joka paikassa.

[Hampfinronja]

Kiitos Ville. Tästä videosta oli tosi iso hyöty lukion yhteiskuntaopin esseeseen :)

[herkkoerkko]

Kiitos tästä! Itse olin varmaan joku 6v kun lama iski. Kyllä sen muistan kuinka kaikesta oli tiukkaa. Äiti mm. ompeli itse meille haalarit ja faija, siis pätevä rakennusmies laittoi lehteen ilmoituksia jos vaikka jollekin pääsisi aitoja tms rakentamaan. Kyllä nää jäljet tulee vielä näkymään pitkään.

[TheSuperLaitela]

Näin yrittäjä laittoi miettimään paljonko lainaa oikeasti tarvitsee ja miten nopeasti siitä kannattaa päästä eroon, mitä jos lama tulee ja myynti romahtaa seinään? Millaisia strategisia ratkaisuja voi sen varalta tehdä. Kyllä ehdottomasti näin korona aikana oli huolissaan lähteekö talous taantumaan, myynti laski 30% ensimmäisen kuukauden aikana, mutta onneksi tasaantui ja seuraavat kuukaudet oli parempia. Nyt myynti on ennätys luokkaa.

[velluhietanen]

Hyvä ja selkeä video kiitoksia. Aihe oli myös todella hyvä.

[latekoo]

Olin lapsi silloin myös ja yh perhe. Muistan vaan että koskaan ei kauheasti ollut rahaa. Ja äiti maksaa velkojaan edelleen kun silloin otti osamaksuja paljon. Yms.

[maritarasila]

Kyllä ne nyt on paha raha pula jos ei olisi niin suuri laina mutta siinähän maksatte, olen elänyt silloin minusta silloin tilanne ei ollut näin paha kuln nyt.

[jere]

Itte 1990 syntyn mut muistan ysärin puolest välist kuitenki ton että tiukkaa oli ja kaikki markat piti laskee tarkkaa. Nousukauden muistaakii sit tosi hyvin ku alko kaikkee tulee kaupoihi saataville ja kaikki pysty tyylii ostaa niit. 2000-luvun puoliväli oli miun mielest parasta aikaa mitä oon eläny monella mittarilla😍😍

[penttiperusinsinoori]

Olin opiskelija tuohon aikaan.. työtä ei saanut tehdä vaikka olisi halunnut. Silloin olisi pitänyt olla täysi-ikäinen jne.. oli otettava lainaa eikä kela tai sossu todellakaan auttanut. Kaiken paskan jälkeen oli mieletöntä olla näkemässä kaiken keskellä tulevaisuuden teknologia ja nousukausi. Työnantajana Nokia. Jäi hyvät muistot kunnes pakattiin kamoja ja lähetettiin Kiinaan. Nythän on fiilikset jälleen hyvin samat kuin 90 luvun lamassa. Tosin nyt on omituista se kuinka valtio rahastaa meitä ja kurittaa köyhempiä ja samaan aikaan Afrikkaan menee 1, 25Miljardia € rahaa. Tuossa noita kuoppia väistellessä tiellä ajaessa tänäänkin sisäisesti kirosin.

[_Alex__]

Itse olen syntynyt 2009 ja oon monta kertaa kysyny mun äidiltä lamasta…mun äiti oli 20 vuotias vuonna 1990 ja muistaa hyvin tilanteen…onneksi mun äiti oli opiskellut juuri ennen laman alkua ja sai onneksi töitä…lama aikaan kärsi varmasti eniten lapsiperheet.

[is-gyvt]

Kiitos videosta!

1980-luku ja 1990-luku ilmiöineen ovat aina kiinnostaneet kovasti, sillä en päässyt niitä aikoja "livenä“ kokemaan.

[erkkiriekkola]

Nyt tuli hyvä aihe. Onneksi olin tuolloin vielä lapsi enkä tiennyt mistä on kysymys.

[MrMrjapa]

Kyllä elin tuolloin laman aikana ja olin juuri teini ikäinen! Muistan oikein hyvin hetkiä tuosta ajasta vaikka lama ei näkynyt perheessämme tuolloin oikein mitenkään. Asuttiin -85 rakennetussa omakotitalossa juuri laina rahalla ostetussa ja rakennetussa. Olin juuri oppinut kulkee uusissa vaatteissa kunnes lama iski ja yhtenä uutenavuotena ei ollutkaan ainuttakaan rakettia tai noitapillejä. Eikä enää ollut Leviksen housuja tai uusi suksia kouluun liikunta tunnille viedä piti tulla toimeen vanhoilla suksilla. Emme saaneet ikinä viikkorahaa joten se ei näkynyt omassa rahan käytössä millään tavalla. En muista että lama olisi vaikuttanut meidän perheessämme tuolloin oikein mitenkään.