Läpinäkyvä Ikkuna - Ei jaksa enää murehtia

Taas maailma on vinossa,
Väkisin hyvä huonoksi taipuu
Maailma on vinossa

Pidetään yllä surua,
Ajaa eteenpäin ahdingon kaipuu,
Pidetään yllä surua

Ja mielensä pahoittaja kehrää,
Kun kaikki on pielessä,
Silloin mielensä pahoittaja kehrää

Olin ruuhi ajan patinan syömä, vajosin
Lähes murheen aallon lyömä, kunnes tajusin
On liian raskas olla

Oman elämänsä lyijypaino
Raahata taakkaa
Ottaa itsellensä vihasta vaimo, seurata
Sitä loppuun saakka
Melankolia on rikkaruoho,
Suru ruokkii surua
En enää jaksa murehtia

Usein kaikki on hyvin,
Silti murhetta saatava kaivaa,
Vaikka kaikki on hyvin

Onni täytyy kätkeä,
Mikä ihme voi ihmistä vaivaa,
Kun onni pitää kätkeä

Ja mielensä pahoittaja kehrää,
Kun kaikki on pielessä,
Silloin mielensä pahoittaja kehrää

Olin ruuhi ajan patinan syömä, vajosin
Lähes murheen aallon lyömä, kunnes tajusin
On liian raskas olla

Oman elämänsä lyijypaino
Raahata taakkaa
Ottaa itsellensä vihasta vaimo, seurata
Sitä loppuun saakka
Melankolia on rikkaruoho,
Suru ruokkii surua
En enää jaksa murehtia
En enää jaksa murehtia

Säv/San: Risto Parikka
Sov: Risto Parikka, Hanna Uusitalo, Petri Parikka