filmov
tv
MUSIIKIN MIELIVALTA
Показать описание
© Katse Kaikkeuteen 2021
Tilaa ohjelman YouTube-kanava!
Seuraa ohjelmaa Facebookissa!
Seuraa ohjelmaa Instagramissa!
Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera!
MUSIIKIN MIELIVALTA
Minkä takia musiikilla on käsittämättömän valtava vaikutus ihmisen mieleen? Jotta me päästäis pohdiskeleen sitä on ensin syytä kysyä mitä musiikki edes on. Minkä takia jotkut ääniyhdistelmät saa meidät hymyileen, kun toiset saa meidät piteleen korvia kasvot kippurassa. Brittiläinen aistipsykologi Diana Deutch teki yhtenä iltana tätä kysymystä valaisevan havainnon. Se kuunteli kotonaan äänitettä omasta puheestaan, leikkas sieltä yhden lyhyen lauseen jatkuvalle toistolle ja huomas välittömästi, että kun sä otat pelkästä soljuvasta puheensorinasta erilleen yhden lyhyen yksikön, niin jos sä alkaa toistaa sitä. Jos sä alat toistaa sitä. Jos sä alat toistaa sitä.
MUSIIKIN MÄÄRITELMÄ
Ihmisen mieli hakee jatkuvasti ympäristöstään kaavoja. Ja jos se tunnistaa ympäristönsä äänimaisemasta jotakin säännönmukasesti toistuvaa ääntä, se alkaa muodostaa siitä melodiaa. Derek Thompson osottaa menestyksen kaavoja kartottavassa kirjassaan Hit Makers, että musiikin olennaisin määräävä tekijä on toisto. Myös kaikki se ääni mitä me pidetään metelinä, on huomattavasti miellyttävämpää, jos sitä kuuntelee kaoottisen improvisaation sijaan säännönmukasena jatkumona. Mutta toisto ei yksin riitä, koska kaikkeen mikä toistuu muuttumatta, aivojen on helppo nopeesti sopeutua, ne lakkaa huomioimasta sitä niin kun seinäkellon tikitystä. Sen takia toiston lisäks tarvitaan variointia. Jotakin joka rikkoo toistuvuuden ennalta-arvattavavuutta, kuten meille osotti yhdysvaltalainen musiikin psykologiaan erikoistunu professori David Huron. Huron testas toiston ja variaation teoriaa koehiirillä vuosituhannen taitteessa. Se soitti kaiuttimesta B-nuotin ja hiiri käänsi päätään sen suuntaan. Se jatko tän B-nuotin toistamista, kunnes hiiren reaktio siihen alko heikentyä. Sillon Huron soittikin yllättäen pykälän korkeemman C-nuotin. Hiiri käänsi päänsä ja alko taas kiinnittää huomioo jopa aiemmin tottumaansa B-nuottiin. Näiden tutkimusten huipentumana David Huron löysi kaavan, jolla voi kiinnittää hiiren huomion mahdollisimman pitkäks aikaa mahdollisimman vähillä nuoteilla, ja tää kaava on B B C B C D. Toi viimenen D tais yllättää ja sepä onkin se tarkotus, poistaa siihen asti kertyny tottuminen. Harjaantuneina musiikin kuluttajina me kyllästyttäis tällaseen kaavaan jo muutaman toiston jälkeen, mutta jos tätä kaavaa ei noudata nuottitasolla, vaan kokonaisrakenteena, sen voi huomata kuvastavan tunnetuinta säkeistöjen ja kertosäkeistöjen suhdannetta.
EMOOTIOIDEN ANIMOINTI
Musiikki ei saa meitä herkistyyn sen takia että se on niin järjestelmällistä, joten mikä lienee vastauksena siihen alkuperäseen kysymykseen. Minkä takia musiikki saa aikaan niin vahvoja tunnereaktioita. Mikä tekee musiikista ilosen tai surullisen? Syy on pohjimmiltaan sama kun elokuvien tai kirjojen osalla. Teos on ilonen tai surullinen koska paitsi että se kertoo sisällöllisesti ilosta tai surusta, se myös jäljittelee rakenteellisesti ilosen tai surullisen ihmisen käyttäytymistä. Kun ihminen on ilonen, se on äänekäs, ulospäin purkautuva ja liikkeissään ripee. Niin kun ei malttais pysyä liitoksissaan. Siitä syystä ilonen musiikki on kovaäänistä, melodiat on ylöspäin pyrkiviä ja niiden tempo on ripee. Surullinen ihminen on vaisumpi, sisäänpäin sulkeutuva ja liikkeiltään laiska. Sen takia surullinen musiikki on äänenkäytöltään rauhallisempaa, melodialtaan alaspäin painavaa ja tempoltaan raskasta. Ja nää pätee kaikessa musiikissa ympäri maailmaa, koska kaikkein perustavanlaatusimmat tunteenilmauksen eri keinot ei oo kulttuurisidonnaisia käsityksiä. Jos sä pyydät ketä tahansa missä tahansa päin maailmaa näytteleen ilosta tai surullista, se käyttää näitä tismalleen samoja keinoja sen tunnetilan ilmentämiseks.
IHMISÄÄNEN IHME
Ihmisyyden syvärakenteinen empatia on siis se, joka saa meidät samaistuun musiikin jäljittelemään tunteeseen niin kun se olis kasvotusten kuultavaa kertomusta ystävän omista tapahtumista. Mutta kaikki edellämainitut tekniset rakenteellisuudet, oli ne kuinka ihmislähtösiä tahansa, ei kuitenkaan antais musiikille niin valtavaa valta-asemaa, kun sillä meidän mielissä on, ilman sitä tehokkaimman musiikin tärkeintä osatekijää, sitä mistä tää koko löytöretki sai alkunsa, Diana Deutchin huomiosta, eli ihmisääntä. Muistelepa tai kuvittele kuinka hyvältä tuntuu kuulla jonkun pitkään erossa olleen tuttavan ääni. Mun ei tartte kun kuvitella miltä mä muistan jonkun kauan sitten kadonneen ystävän äänen kuulostavan ja mä alan herkistyä. Siks mikään instrumentti ei saa maailman kauneimmillakaan melodioilla aikaan yhtä voimakasta tunnereaktioo kun sama melodia ihmisäänin laulettuna...
Tilaa ohjelman YouTube-kanava!
Seuraa ohjelmaa Facebookissa!
Seuraa ohjelmaa Instagramissa!
Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera!
MUSIIKIN MIELIVALTA
Minkä takia musiikilla on käsittämättömän valtava vaikutus ihmisen mieleen? Jotta me päästäis pohdiskeleen sitä on ensin syytä kysyä mitä musiikki edes on. Minkä takia jotkut ääniyhdistelmät saa meidät hymyileen, kun toiset saa meidät piteleen korvia kasvot kippurassa. Brittiläinen aistipsykologi Diana Deutch teki yhtenä iltana tätä kysymystä valaisevan havainnon. Se kuunteli kotonaan äänitettä omasta puheestaan, leikkas sieltä yhden lyhyen lauseen jatkuvalle toistolle ja huomas välittömästi, että kun sä otat pelkästä soljuvasta puheensorinasta erilleen yhden lyhyen yksikön, niin jos sä alkaa toistaa sitä. Jos sä alat toistaa sitä. Jos sä alat toistaa sitä.
MUSIIKIN MÄÄRITELMÄ
Ihmisen mieli hakee jatkuvasti ympäristöstään kaavoja. Ja jos se tunnistaa ympäristönsä äänimaisemasta jotakin säännönmukasesti toistuvaa ääntä, se alkaa muodostaa siitä melodiaa. Derek Thompson osottaa menestyksen kaavoja kartottavassa kirjassaan Hit Makers, että musiikin olennaisin määräävä tekijä on toisto. Myös kaikki se ääni mitä me pidetään metelinä, on huomattavasti miellyttävämpää, jos sitä kuuntelee kaoottisen improvisaation sijaan säännönmukasena jatkumona. Mutta toisto ei yksin riitä, koska kaikkeen mikä toistuu muuttumatta, aivojen on helppo nopeesti sopeutua, ne lakkaa huomioimasta sitä niin kun seinäkellon tikitystä. Sen takia toiston lisäks tarvitaan variointia. Jotakin joka rikkoo toistuvuuden ennalta-arvattavavuutta, kuten meille osotti yhdysvaltalainen musiikin psykologiaan erikoistunu professori David Huron. Huron testas toiston ja variaation teoriaa koehiirillä vuosituhannen taitteessa. Se soitti kaiuttimesta B-nuotin ja hiiri käänsi päätään sen suuntaan. Se jatko tän B-nuotin toistamista, kunnes hiiren reaktio siihen alko heikentyä. Sillon Huron soittikin yllättäen pykälän korkeemman C-nuotin. Hiiri käänsi päänsä ja alko taas kiinnittää huomioo jopa aiemmin tottumaansa B-nuottiin. Näiden tutkimusten huipentumana David Huron löysi kaavan, jolla voi kiinnittää hiiren huomion mahdollisimman pitkäks aikaa mahdollisimman vähillä nuoteilla, ja tää kaava on B B C B C D. Toi viimenen D tais yllättää ja sepä onkin se tarkotus, poistaa siihen asti kertyny tottuminen. Harjaantuneina musiikin kuluttajina me kyllästyttäis tällaseen kaavaan jo muutaman toiston jälkeen, mutta jos tätä kaavaa ei noudata nuottitasolla, vaan kokonaisrakenteena, sen voi huomata kuvastavan tunnetuinta säkeistöjen ja kertosäkeistöjen suhdannetta.
EMOOTIOIDEN ANIMOINTI
Musiikki ei saa meitä herkistyyn sen takia että se on niin järjestelmällistä, joten mikä lienee vastauksena siihen alkuperäseen kysymykseen. Minkä takia musiikki saa aikaan niin vahvoja tunnereaktioita. Mikä tekee musiikista ilosen tai surullisen? Syy on pohjimmiltaan sama kun elokuvien tai kirjojen osalla. Teos on ilonen tai surullinen koska paitsi että se kertoo sisällöllisesti ilosta tai surusta, se myös jäljittelee rakenteellisesti ilosen tai surullisen ihmisen käyttäytymistä. Kun ihminen on ilonen, se on äänekäs, ulospäin purkautuva ja liikkeissään ripee. Niin kun ei malttais pysyä liitoksissaan. Siitä syystä ilonen musiikki on kovaäänistä, melodiat on ylöspäin pyrkiviä ja niiden tempo on ripee. Surullinen ihminen on vaisumpi, sisäänpäin sulkeutuva ja liikkeiltään laiska. Sen takia surullinen musiikki on äänenkäytöltään rauhallisempaa, melodialtaan alaspäin painavaa ja tempoltaan raskasta. Ja nää pätee kaikessa musiikissa ympäri maailmaa, koska kaikkein perustavanlaatusimmat tunteenilmauksen eri keinot ei oo kulttuurisidonnaisia käsityksiä. Jos sä pyydät ketä tahansa missä tahansa päin maailmaa näytteleen ilosta tai surullista, se käyttää näitä tismalleen samoja keinoja sen tunnetilan ilmentämiseks.
IHMISÄÄNEN IHME
Ihmisyyden syvärakenteinen empatia on siis se, joka saa meidät samaistuun musiikin jäljittelemään tunteeseen niin kun se olis kasvotusten kuultavaa kertomusta ystävän omista tapahtumista. Mutta kaikki edellämainitut tekniset rakenteellisuudet, oli ne kuinka ihmislähtösiä tahansa, ei kuitenkaan antais musiikille niin valtavaa valta-asemaa, kun sillä meidän mielissä on, ilman sitä tehokkaimman musiikin tärkeintä osatekijää, sitä mistä tää koko löytöretki sai alkunsa, Diana Deutchin huomiosta, eli ihmisääntä. Muistelepa tai kuvittele kuinka hyvältä tuntuu kuulla jonkun pitkään erossa olleen tuttavan ääni. Mun ei tartte kun kuvitella miltä mä muistan jonkun kauan sitten kadonneen ystävän äänen kuulostavan ja mä alan herkistyä. Siks mikään instrumentti ei saa maailman kauneimmillakaan melodioilla aikaan yhtä voimakasta tunnereaktioo kun sama melodia ihmisäänin laulettuna...
0:08:32
MUSIIKIN MIELIVALTA
0:03:19
MERTA - Mielivalta musiikkivideo
0:03:09
Mielivalta
0:00:16
Merta | Mielivalta #merta #musicvideo
0:03:24
MERTA - Mielivalta | Henri Nordman Drum Video
0:00:27
VIRTA: Mielivalta #shorts #lyrics
0:03:11
Merta - Mielivalta live @ On the Rocks, Helsinki
0:03:48
Kenellä on VALTA?
0:04:44
Jaakko Laitinen & Väärä Raha: Jumalat jumalat
0:02:23
Taisonin Nyrkki
0:02:08
Japan
0:21:10
'Haluttiin tehdä hieman rockimpaa musiikkia tällä kertaa' - Haastattelussa Juhis Kauppinen...
0:09:30
Noitasapatti - Vaellamme kuin Taivaankappaleet
0:04:10
Noitasapatti - Uhrisavua
0:08:05
Tutkijan puheenvuoro: Musiikin tutkimuksen erityiskysymyksiä - Heikki Uimonen
0:03:53
Noitasapatti - Punainen portti (official lyric video)
0:08:00
Noitasapatti - Läpi Portaalin
0:07:47
MATERIAN MONET MUODOT
0:06:56
Noitasapatti - Muistokivi (official lyric video)
0:06:21
EPÄLUOTETTAVAA TIEDETTÄ
0:48:44
Taidepiste 3.9.2020: Radikaali laulu – Miten musiikki ruokkii kumouksellista unelmaa?
0:07:29
MARSIN MAANKALTAISTAMINEN
0:07:50
RAKETTITIETEEN RANKKA TIE
0:05:25
Noitasapatti - Verisovitus
Комментарии