Teoreettinen Fysiikka ja Ydinaseet | Claus Montonen #163

Jakso äänitetty 12.1.2021.

Cambridgen yliopiston Claus Montonen on yksi kaikkien aikojen suurista suomalaisista fyysikoista. Tässä jaksossa hän kertoo omat mietteensä kyseisistä aiheista.

Teoreettisen fysiikan väitetään usein olevan ihmisen älyllisten saavutusten kruunun haltija, sekä hyvässä että pahassa. Fysiikka on avannut enemmän tiedon portteja universumin uskomattomimpiin mysteereihin, kuin mikään muu tiede tai ideologia. Einsteinin suhteellisuusteoriasta aina Planckin avaamaan kvanttimaailmaan, moderni ihmiskunta on oppinut ymmärtämään kodistaan mykistävän määrän kauneutta. Silti, fysiikan hedelmät ovat olleet mukana kehittämässä työkaluja ihmismielen tuhoisalle puolelle, kuten ydinaseita.

[jarimarkkanen]

Te, jätkät, alatte olla aika hemmetin hyviä löytämään todella hyviä vieraita keskustelemaan. Tuo uteliaisuus joka teillä on kaikkea kohtaan vie vielä pitkälle.
Tai sitten se johtaa ikuiseen diletanttien tielle missä massia ei pysty tekemään.
Niin tai näin, mielenkiintosta se tulee olemaan. Ja onko massilla niin väliä jos matka on kiinnostava ?
Itselleni ei ole ikinä ollu massilla väliä. 54v olen tehnyt paljon asioita / töitä ihan uteliaisuudesta ja hauskaa on ollut vaikka massia ei ole kertynytkään.
Jatkakaa !

[MikaKaskinen]

Seurannut teidän kanavaa ja tosi hyviä videoita. Varsinkin William ihan huippu omalla rauhallisuudellaan 👍

[kimmohaanpaa]

15:11 kyseessä on kööpenhaminan tulkinta kvantimekaniikan kvalitatiivisesta luonteesta. Jotkut hyväksyvät tämän ja toiset eivät. Itse en tiedä mitä tuosta ajattalisin, vai ajattelenko ollenkaan 🤔

[kimmohaanpaa]

39:45 Olisi mielenkiintoista kuvata maailma, jossa kaiken teoria olisi keksitty. Minkälaisessa maailmassa silloin eläisimme ja voitaisiinko tällaisesta maailmasta löytää looginen paradoksi, joka osoittaisi, että ei voi olla kaiken teoriaa (reductio ad immposible'n hengessä). Tämä lähtee seuraavasta: Kaiken teoria voidaan kuvata matemaattisesti. Kaiken teoria kattaa kaiken fysikaalisen. Kaikki on fysikaalista. Siispä logiikka on fysikaalista. Joten matematiikka on fysikaalista, jolloin kaiken teorian osajoukolla perustelee itsensä. Gödel taas kummittelee. Toki se että on matematiikka täydellisenä, ei tarkoita vielä, että sillä laskettavat asiat olisivat täydellisen tarkkoja. Hämäryys voi olla probabilistista (kvanttifysiikka) tai determinisistä (kaaosteria ilmakehän kummallisuuksineen).

[shiftee-cb]

Huh, tähän ei löydy mitään kriittistä sanottavaa! Hyvä jätkät!

[laurigrohn]

Olimme samoilla teoreettisen fysiikan kursseilla