Nuoli

Moottoritykkivene vai moottoritorpedovene?

Forum Marinumin merimuseossa majaileva moottoritykkivene Nuoli on osa suomalaista sotilasmerenkulun historiaa. 13 Nuoli -luokan hyökkäysvenettä oli suunniteltu kiertämään Pariisin rauhansopimuksen rajoitteita, mutta todellisuus ei kuitenkaan ihan kohdannut näitä suunnitelmia. Hienolta veneeltä puuttui pääase, koska vuosikymmeniä kestäneestä hankkeesta huolimatta kotimainen sähkötorpedo ei koskaan valmistunut.

S02 E03

Disclaimer:

Olen lähinnä sotilashistorian harrastelija, eli vastuu tarinoiden todenperäisyydestä siirtyy kuulijalle. Puolet videosta on historiallista faktaa, puolet omia päätelmiä, puolet muistikuvia varusmiesajalta ja puolet merimiestarinoita.

Music:

"Kiitorata" by Saundiamo
"Freedom?" by Dan Lebowitz (from Youtube audio library)

Kiitokset kuvista:

Rlonn Photography, Jaakko Virtanen ja Kai Nurmenpää.

Linkkejä:

Moottorin käynnistys:
MttyvLv:
SCHNELLBOOT NUOLI 12:
Nuoli 12 saksassa:

Lähteet:

Laivaston sanomat 2018: Nuoli-luokan moottoritykkiveneet
Laivaston sanomat 2018: Torpedoaseen kehitys merivoimissa 1900-luvulla
Helsingin Sanomat 8.7.2008: Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta moottoritorpedoveneet
Tiede ja ase, 2013. J. Säämänen: Moottoritorpedoveneistä ja järeästä tykistöstä ohjus- tulenkäyttöön – meripuolustuksen kaukotorjunnan kehitys jatkosodan päättymisestä 1980-luvulle
Turun Sanomat 31.5.2007: Nuoli 8 pääsi rekkakyydillä museoon

[Satunnaistasotilashistoriaa]

Tarkennus videoon: (tätä kommenttia päivitetään jos aihetta ilmenee):

Nuolella pystyi ajamaan yhdellä potkurilla tyhjäkäynnillä n 8 solmua. Tätä on tosin vaikea uskoa kun pääsi muutaman kerran näkemään millaisella vauhdilla Nuoli parkkeerattiin laituriin.

"Varokaa Hengenvaara" -kyltti ei ole pelkkää merimieshuumoria, se varoitus on meriradion antennin jännitteestä.

[harriluuppala]

Nuo Hengenvaara-kyltit molemmin puolin alusta on sijoitettu antennien viereen tarkoituksella. Aluksen antennit näyttävät olevan ”kaninkorva”-tyyppiset eli V-malli (pysty). Tässä tuo muoto luo antennilla donitsimaisen ympärisäteilevän kentän eli ottaa joka suunnasta vastaan lähetystä ja lähettää samoin joka suuntaan. Lähetysteho lienee sitä luokkaa, että tuohon kiinni tarttuva silli (siis merimies) tuskin hengissä selviää.

[generaltinkering]

Todella mielenkiintoinen video! Repesin neukkunettikaupan kohdalla. Hauska lohkaisu. Tilasin kanavan. Keep up the good work!

[i.arthurlilja]

N13:ssa olin merenkulku-upseeri kokelaana sen elämän ensimmäiset syys ja talvikuukaudet 1966 Opiskeluun kuului jopa Laten Pansion telakalla rungon sisäpohjan rakentaaseen tutustuminen syksyllä 1966. Torpedoja (2+2 per kansi) koeammuttiin jäisellä tuulisella kelillä ennen marras-joulukuussa 1966 laivastomme korkea-arvoisen upseerikunnan ollessa ammunnan tarkkailijoina. Sijoituspaikkansa oli ohjaamon takana ulkona, jäätyvällä kannella, tuuli ja vettä roiskusi korkealle. Yksi neljästä torpedosta (styybuurissa keulan puolella oleva) juuttui ammuttaessa heittimeensä, mutta kärkiontelossa ollut vesi poistui vauhdikkaasti komeana suihkuna kannelle, ja upseerikunta n 6-7 henkeä muuntui jääukoiksi. Itse olin lämpimässä ala-ohjaamossa ajolinjoja tarkkaamassa.
Painolastina torpedon kärjessä oli vettä ja veden olisi pitänyt poistua vasta sitten kun torpedo oli "maalissaan" (ilmatilaan syntyvä "kelluke" piti torpedon pinnalla ja maalialueella ollut sukeltajaporukka sai normaalisti hinatuksia testiammuksen lauttalleen.
Mitä tulee Nuolen nopeuteen niin 40 solmua oli käytössä vain kerran kun emälaivamme (ikivanha 'Korsholm') päällystön jäsen piti kiireesti viedä lähimpään sairaalaan. .

[Elohim]

Todella kiinnostavaa asiaa taas, ite kävellyt usein tuon näyttelytilan ohi mutta mittään en tiennyt kys. aluksesta. Kiitoksia tästä.

[lammiosadventures]

Mielenkiintoista settiä. Yksi mielenkiintoinen aihe voisi olla sukellusvene Vetehisen ja Sts-305:n välinen taistelu jatkosodassa, jossa Vetehinen puski neuvostosukellusveneen upoksiin.

[markkulehto]

Mielenkiintoinen ja laadukas katsaus motyve-aluksien historiaan. Olen tavannut laivainsinöörin, joka oli LaTe:lla suunnittelemassa Nuolia. Nuolen pohjan v-muodon kulma oli ollut kuulemma kriittinen. Nopeusvaatimus edellytti loivaa v-kulmaa, kun taas merikelpoisuus edellytti jyrkempää v-kulmaa. Potkureiden kavitointi oli ongelma. Muutaman kymmenen tunnin ajon jälkeen potkurit olivat kuin "rotan syömät" johtuen kavitoinnista. Joissakin Nuolissa taidettiin kokeilla säätösiipipotkureita ( KaMeWa ? ) . Niiden hyötysuhde ei ollut kuitenkaa niin hyvä, kuin alkuperäisten kiintolapapotkureiden. Jonkun reissu olen ollut näiden "savurasioiden" kyydissä. Nuoli -miehet olivat ihan oma rotunsa. Olivat muuten mm. tosi taitavia tutkanavgoijia. Ensimmäisen vuoden luutnantti vietti koko purjehduskauden tutkalta ohjaillen.

[villeleino]

Tuo aiemmin mainittu 8kts yhdellä koneella pitää paikkansa. Toki koneen voi laittaa vapaalle ja ruori totteli ihan kohtuullisesti ilman konettakin. Aluksen käsikirja käskee kokeilla jokaisen koneen kytkimen vapautuksen ennen satama-alueelle tulemista. Tämä johtuu siitä, että sama öljy kiersi sekä koneessa että kytkimessä, ja johtaa helposti kytkimen jumiutumisen. Tämä taas saattoi johtaa ikäviin pikatilanteisiin rantautumisessa...
Loppukaneetti videossa pitää ehdottomasti paikkansa ja Nuolia oli sekä todella kivaa ajaa, että reissut oli varsin unohtumattomia!

[hegetsu]

Mielenkiintoinen video, jatka samaan malliin 👍

[juhasaarikko]

Visiitin paikka, jahka museot taas aukeavat ja piikki saatu, :)

[Skeppo]

Olin viemässä Nuoli.6:tta kesällä tai syksyllä 1983 Pansiosta Upinniemeen torpeedo-kokeisiin. Aluksessa oli silloin päällä suomessa valmisteetu lyhyt torpeedoputki - muistaakseni kansirakenteen oikeanpuoleisessa telineessä. Alus vaurioitui matkan aikana Hangon alueella vallinneen kovan aallokun voimasta - muistaakseni kolme kaarta keulasta katkesi. Alus korjattiin ja se suoritti kokeita Upinniemessä ja taas kerran nämä kotimaiset yorpeedot putkineen todettiin ihan susiksi - niillä ei osunut mihinkään.

[harriluuppala]

Ai niin - nuo FinnScrew:n valmistamat potkurit tuovatkin mieleen sen, että satuin paikalle kun FinnScrew valoi 90-luvun puolivälin jälkeen Ruotsin Gotland-luokan sukellusveneisiin ruotsalaisen yliopiston suunnittelemia ”anti-kavitaatio” potkureita.

[jarikinnunen]

Olen ihmetellyt mikä vaikeus suomen kapeaväyläistä rannikkoa on puolustaa. Jäätalven aikaan ei aluksia tule ja jäättömällä kaudella isommat alukset ei maihin pääse kuin harvasta paikasta. Autolautakin ajelee kiville tutuilla väylillä. Miinoittaa voisi pelkillä kivilläkin.

[thiscouldntblowmore]

En tiedä mikä projektien taso oli tuohon aikaan, mutta kuulostaa nurinperiseltä että Suomi ostaa MERIDIESELEITÄ neuvostoliitosta (ja vielä noin paskoja :D ), nykyään kun Suomessa valmistetaan maailman parhaat.. terveisin Wärtsilä Diesel.

[VittumainenArska]

Varokaa hegenvaara kyltti liittyy aluksen radiolähettimeen ja antenniin. Riippuen lähettimen tehosta siinä voi kyllä käristyä kun laitetaan viestiä ilmoille.

[halminee]

torpeedoista: toiminta oletettiin alkavan joskus 60-luvulla, mutta se viivästyi toistuvasti erinäisistä syistä... miksi minulle tulee yksi toininenki 60-luvulla alkuun pantu vitsiksi muodostunut tuote?... puhun siis länsimetrosta

[tapiosalminen]

Miten minun mieleen tuli sellainen juttu, että Suomessa olisi kehitetty torbedo, mutta sen patentit myytiin Italiaan. Kyseessä oli vaihtokauppa. Näin sanottiin radiossa monta kymmentä vuotta sitten.

[JarmoKukkonen-zutc]

Satunnaista historiaa tästä: 1420hv ja ”plommattiin 1250hv. M50 modifoituna…

[koistinen]

Tuima-lk ohjusveneet olisi myös hieno aihe

[wessa]

Sinulla on oikein hyviä videoita mutta kannattaa laittaa kaikki mainokset joko alkuun tai loppuun nyt ne häiritsevät jatkuvasti ohjelman katsomista.