filmov
tv
Janne Peljo: Vihreä siirtymä on kilpailuetu Suomelle

Показать описание
Elinkeinoelämä Keskusliiton johtaja asiantuntija Janne Peljo puhui yritysvastuusta elinkeinoelämän näkökulmasta Kalevi Sorsa säätiön järjestämällä Reilun siirtymän retriitillä.
Peljon mukaan markkinat ovat jo alkaneet siirtyä kohti puhtaita ratkaisuja. Taustalla on teknologian kehitys, politiikkaohjaus, vastuullisuuden trendi sekä sijoittajien ja kuluttajien vaatimukset.
Puhtaiden ratkaisujen investointibuumi on valtava mahdollisuus Suomelle. Globaalilla tasolla suunnitellut ja tarvittavat investoinnit muodostavat noin 8–9% globaalista BKT:stä. EU:ssa siirtymään investoidaan vuoteen 2030 mennessä 500 miljardia euroa ja Suomessa vuosittaiset investointitarpeet liikkuvat 3–8 miljardin tasolla.
- Suomen kaltaisen maan menestysresepti on se, että oma hiilijalanjälki painetaan alas ja hiilikädenjälki ylös.
Suomen elinkeinoelämä ja yritykset ovatkin Peljon mukaan vahvasti ilmastotavoitteiden takana ja näkevät hiilikädenjäljen kasvattamisen mahdollisuutena. Esimerkiksi Suomen puhtaiden energiamuotojen vienti on jo nyt kasvanut viimeisen kymmenen aikana 45 %. Viennin kasvattaminen edelleen on tärkeää myös Suomen kestävyysvajeen ja kansantalouden näkökulmasta.
Peljo korostaa yritysten vastuullisuuden olevan ennen kaikkea liiketoimintastrateginen kysymys. Yrityksien on oltava houkutteleva kaikille sen kumppaneille aina asiakkaista hankintaketjuun ja osaajien saamiseen. Viherpesun sijaan todellinen vastuullisuus näyttäytyy läpileikkaavana yrityksessä ja sen tulisi viime kädessä olla toiminnanjohtajan vastuulla. Esimerkiksi pk-sektorin työnantajista 92% arvioi vastuullisuuden olevan erittäin tai melko merkittävä asia oman liiketoiminnan kannalta.
- Vaikka tärkeys tunnistetaan, on sen implementoinnissa vielä paljon vaihtelevuutta.
Peljon mukaan markkinat ovat jo alkaneet siirtyä kohti puhtaita ratkaisuja. Taustalla on teknologian kehitys, politiikkaohjaus, vastuullisuuden trendi sekä sijoittajien ja kuluttajien vaatimukset.
Puhtaiden ratkaisujen investointibuumi on valtava mahdollisuus Suomelle. Globaalilla tasolla suunnitellut ja tarvittavat investoinnit muodostavat noin 8–9% globaalista BKT:stä. EU:ssa siirtymään investoidaan vuoteen 2030 mennessä 500 miljardia euroa ja Suomessa vuosittaiset investointitarpeet liikkuvat 3–8 miljardin tasolla.
- Suomen kaltaisen maan menestysresepti on se, että oma hiilijalanjälki painetaan alas ja hiilikädenjälki ylös.
Suomen elinkeinoelämä ja yritykset ovatkin Peljon mukaan vahvasti ilmastotavoitteiden takana ja näkevät hiilikädenjäljen kasvattamisen mahdollisuutena. Esimerkiksi Suomen puhtaiden energiamuotojen vienti on jo nyt kasvanut viimeisen kymmenen aikana 45 %. Viennin kasvattaminen edelleen on tärkeää myös Suomen kestävyysvajeen ja kansantalouden näkökulmasta.
Peljo korostaa yritysten vastuullisuuden olevan ennen kaikkea liiketoimintastrateginen kysymys. Yrityksien on oltava houkutteleva kaikille sen kumppaneille aina asiakkaista hankintaketjuun ja osaajien saamiseen. Viherpesun sijaan todellinen vastuullisuus näyttäytyy läpileikkaavana yrityksessä ja sen tulisi viime kädessä olla toiminnanjohtajan vastuulla. Esimerkiksi pk-sektorin työnantajista 92% arvioi vastuullisuuden olevan erittäin tai melko merkittävä asia oman liiketoiminnan kannalta.
- Vaikka tärkeys tunnistetaan, on sen implementoinnissa vielä paljon vaihtelevuutta.