ROOPE VARTO - SINKUN TIE

SINKUN TIE
Säv. & San. Roope Varto

Mä muistan sen kuin eilisen,
kun exä jätti eteisen
lähti ovet paukkuen
yöhön pimeeseen

Hän haukkui mut pahasti,
ja kertoi kuinka rakasti
miestä uutta parempaa,
siitä onnen hän saa.
(Kai hän onnen saa)

Siitä alkoi sinkun tie.
Oli matka kivinen,
tiedän hyvin sen.
Mietin naiset jäädä saa.
Kai se on helpompaa,
olla yksin vaan.

Kaikkeen tottuu kai.
Sen huomata minäkin sain.
On teevee mulla seuranain.
Se viihdyttää iltojain.
Naista en mä kaivannut,
En exääni haikaillut.
Oli aika tuo jäänyt taa,
kun yksin on naisen kaa.

Niin meni siinä vuosia,
enkä mitään suosioo
naisten joukost’ hamunnut,
enkä havainnut.

Olin alistunut kohtaloon.
Ajattelin yksin oon.
En mä ketään kainaloon
edes halunnut.
(En kai halunnut)

Niinpä jatkui sinkun tie,
päivät seuras’ toisiaan
vuodest’ vuoteen vaan.
En mä naisia edes vilkuillut,
en perään katsonut,
en heitä kaivannut.

Kaikkeen tottuu kai……

Vaan sitten istui pöytääni,
yksinäiseen pöytääni
kahvilassa neitonen
ja alkoi jutella.

Se tuntui tosi hyvältä
ja kosketti mua syvältä.
Mä sitä olin kaivannut
ja niin halunnut.
(Kai sitä halunnut)

Siihen loppui sinkun tie.
Harhaako se oli vain
sinkkuonni minun lain
Taisin minä uskoo vaan,
on sinkkuus parasta
ja nuo naiset pahasta.

Kaikkeen tottuu kai.
Kun naisen seuraksi sain,
ei teeveetä nyt kaipaakaan,
on seura mul’ parempaa.
On hienoa, kun suukon saa,
toista kaipaa aina vaan.
;,On naisen kanssa parempaa,
sinkkuaika on muisto nyt vaan;.

;,On muisto vaan;.