Microvox- muistokilven paljastus - Remu Aaltonen.

7.6. - 2018, Vesijärvenkatu 36, Lahti.

Wikipedia; "Microvox oli suomalainen vuosina 1968–1982 toiminut Pekka Nurmikallion pyörittämä musiikkistudio, joka sijaitsi Lahdessa osoitteessa Vesijärvenkatu 36 A.[1] Studio sijaitsi kerrostalon kellaritiloissa ja se koostui kahdesta Revox-kaksiraitanauhurista. Äänitysjälkeä ei voinut jälkeenpäin korjata tai miksata uudelleen, joten Microvox sopi spontaanin ja energisen rockmusiikin tallentamiseen. Se oli myös Helsingin moniraitastudioita edullisempi. Microvox oli suosituimmillaan 1970-luvun jälkipuoliskolla.[2]

Levy-yhtiöistä studion vakioasiakkaita olivat muun muassa Love Records, Poko Rekords ja iskelmiä tuottanut Satsanga Records. Iskelmiä studiolla äänittivät myös isot yhtiöt, kuten CBS ja EMI.lähde? 1970-luvulla studiota käyttivät lähes kaikki Suomen tunnetuimat rockartistit ja -yhtyeet, kuten Hurriganes, Juice Leskinen ja Wigwam. Microvoxissa äänitettiin myös varhaista suomalaista punkia; muun muassa Eppu Normaalin, Briardin, Hassisen koneen ja Popedan esikoisalbumit. Kari Peitsamo puolestaan äänitti Microvoxissa toistakymmentä albumia. Myös lahtelainen Sleepy Sleepers oli studion vakioasiakkaita. Microvoxin suosio hiipui 1980-luvun alussa, jolloin studio muutti pois kellaritiloistaan. Viimeiset äänitykset tehtiin vuonna 1982.[2]

Monien soittajien haastatteluissa mainitaan, että Microvoxin studiotila oli niin matala, että pitkä soittaja ei pystynyt soittamaan selkä suorana.lähde? Huoneet olivat vain 186 senttimetriä korkeita, studion kokonaispinta-alan ollessa 60 neliömetriä.[1] Soittajat muistavat studiotilanteesta myös sen, että Pekka Nurmikallion äidillä oli tapana tarjota soittajille pullakahvit.

Kaikkiaan Microvoxilla äänitettiin noin viisitoista kultalevyä ja yksi timanttilevy. Ainoa timanttilevy oli Hurriganes-albumi Hot Wheels (1976)"