filmov
tv
Ulkopolitiikan keskustelu ja tutkimus NATO-Suomessa - Suomen ulkopolitiikan tutkimuksen symposium
Показать описание
Seminaari · 16.09.2022 · 09:00 - 12:00
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on historiallisessa murroskohdassa. Maa päätti toukokuussa 2022 hakea Naton jäseneksi yhdessä Ruotsin kanssa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Nato-jäsenyyshakemus ovat virittäneet suomalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun uudelle taajuudelle. Samalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä sen historiaan kohdistuva kiinnostus ja tiedontarve ovat kasvaneet.
Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ja Ulkopoliittisen instituutin yhteistilaisuudessa käsitellään Suomen ulkopolitiikan keskustelun ja tutkimuksen tilaa. Missä Suomen ulkopolitiikan tutkimus kulkee ja miltä näyttää sen tulevaisuus? Entäpä mikä on sen yhteiskunnallinen merkitys ja rooli? Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvä tutkimus palvelee julkista keskustelua ja päätöksentekoa?
Ohjelma:
Osa I: Suomen ulkopolitiikan tutkimuksen tila ja relevanssi
Tilaisuuden avaus:
Mika Aaltola, johtaja, UPI
Säätiön tervehdys:
Tapio Raunio, puheenjohtaja, Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö; professori, Tampereen yliopisto
Puheenvuoro:
Tuomas Forsberg, tutkijakollegiumin johtaja, Helsingin yliopisto
Kommentit:
Kimmo Rentola, professori emeritus, Helsingin yliopisto
Sini Paukkunen-Mykkänen, yksikönpäällikkö, suunnittelu- ja tutkimusyksikkö, ulkoministeriö
Osa II: Suomen ulkopolitiikan tutkimuksen suunta -paneelikeskustelu
Paneeli:
Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Johanna Ketola, erikoistutkija, ulkoministeriö
Jukka Pesu, tutkijatohtori, Turun yliopisto
Johanna Rainio-Niemi, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Puheenjohtaja:
Matti Pesu, asiamies, Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö; johtava tutkija, UPI
Ulkopolitikan tutkimuksen säätiö on perustettu vuonna 1959. Sen tarkoituksena on edistää kansainväliseen politiikkaan ja Suomen ulkopolitiikan kysymyksiin kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta sekä siihen perustuvaa valistustoimintaa. Säätiö myöntää vuosittain 1–2 apurahaa Suomen ulkopolitiikkaa käsitteleville väitöskirjatutkimuksille sekä kielistipendejä väitöskirjatutkimukseen liittyviin slaavilaisten kielten opintoihin.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on historiallisessa murroskohdassa. Maa päätti toukokuussa 2022 hakea Naton jäseneksi yhdessä Ruotsin kanssa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Nato-jäsenyyshakemus ovat virittäneet suomalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun uudelle taajuudelle. Samalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä sen historiaan kohdistuva kiinnostus ja tiedontarve ovat kasvaneet.
Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ja Ulkopoliittisen instituutin yhteistilaisuudessa käsitellään Suomen ulkopolitiikan keskustelun ja tutkimuksen tilaa. Missä Suomen ulkopolitiikan tutkimus kulkee ja miltä näyttää sen tulevaisuus? Entäpä mikä on sen yhteiskunnallinen merkitys ja rooli? Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvä tutkimus palvelee julkista keskustelua ja päätöksentekoa?
Ohjelma:
Osa I: Suomen ulkopolitiikan tutkimuksen tila ja relevanssi
Tilaisuuden avaus:
Mika Aaltola, johtaja, UPI
Säätiön tervehdys:
Tapio Raunio, puheenjohtaja, Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö; professori, Tampereen yliopisto
Puheenvuoro:
Tuomas Forsberg, tutkijakollegiumin johtaja, Helsingin yliopisto
Kommentit:
Kimmo Rentola, professori emeritus, Helsingin yliopisto
Sini Paukkunen-Mykkänen, yksikönpäällikkö, suunnittelu- ja tutkimusyksikkö, ulkoministeriö
Osa II: Suomen ulkopolitiikan tutkimuksen suunta -paneelikeskustelu
Paneeli:
Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Johanna Ketola, erikoistutkija, ulkoministeriö
Jukka Pesu, tutkijatohtori, Turun yliopisto
Johanna Rainio-Niemi, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Puheenjohtaja:
Matti Pesu, asiamies, Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö; johtava tutkija, UPI
Ulkopolitikan tutkimuksen säätiö on perustettu vuonna 1959. Sen tarkoituksena on edistää kansainväliseen politiikkaan ja Suomen ulkopolitiikan kysymyksiin kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta sekä siihen perustuvaa valistustoimintaa. Säätiö myöntää vuosittain 1–2 apurahaa Suomen ulkopolitiikkaa käsitteleville väitöskirjatutkimuksille sekä kielistipendejä väitöskirjatutkimukseen liittyviin slaavilaisten kielten opintoihin.