filmov
tv
ÄSSÄ HIHASSA -äänikirja

Показать описание
TILAA KANAVA
Sora rapisi renkaiden alla, kun vanha hopeanharmaa mersu suoritti pihassa kolmen pisteen käännöstä. Auton katolla oleva kirkkaankeltainen taxi-kyltti erottui vihreänharmaassa maisemassa kuin musta mies ku klux klaanin varainkeruujuhlassa. Taksilla pihaan saapunut mies katseli loittonevaa autoa. Olisi pitänyt pyytää kuskia odottamaan viisi minuuttia ennen kuin lähtee, mies harmitteli ja käänsi katseensa pihan perällä olevaan hirsimökkiin. Tapaamisesta saattaisi tulla lyhyt. Edellinen kohtaaminen oli päättynyt kireissä merkeissä. Matkalainen oli lähtenyt tienpäälle pakon sanelemana ilman tarkempaa suunnitelmaa ja toivoi, että mökin isäntä tarjoaisi hänelle turvapaikan ainakin pariksi päiväksi. Mies pani tupakaksi. Mersun pakokaasu haisi vielä ilmassa. Jokin lintu huuteli lyhyttä yksitoikkoista melodiaa jostain pihaa ympäröivien kuusien kätköistä. Harmaan hirsimökin edustalla oli parkissa vihreä 90-lukulainen Citroen. Pihan oikealla laidalla oli jonkinlainen vaja, jonka seinät olivat joskus kauan sitten olleet punaiset. Nyt väristä oli jäljellä vain haalistuneita laikkuja. Vajan päädyssä oli verkkoaitaus, jonka maapohjalla tallusteli puolisen tusinaa kanaa. Munasta ei olisi puutetta, mies naurahti. Mökin seinällä oli kuva koirasta. Kuvan alapuolella oli teksti: "Sinä määräät suunnan, minä vauhdin." Kuvanmukainen koira makasikin mökin portaiden vieressä, mutta sitä ei vartiointihommat juurikaan kiinnostaneet. Se vain luimisteli kulmien alta.
Pihaan saapunut vieras katsoi alas jalkoihinsa. Vasemman jalan kenkä oli numeroa liian pieni ja puristi varpaita ikävästi. Oikean jalan nilkkaa särki, se oli nyrjähtänyt aiemmin. Pian kengät saisi jalasta, mies ajatteli toiveikkaana. Miehen vasemmassa kädessä roikkui vihreä salikassi. Siellä oli muun muassa varsin epäsopivia vaihtovaatteita, tyhjä kossupullo ja jonkin verran käteistä. Kassi tuntui raskaalta ja selkää kolotti. Epätasainen, pitkä taksimatka ja mersun loppuunistuttu takapenkki eivät olleet ainakaan helpottaneet enteilevää noidannuolta ja jokainen suurempi töyssy oli saanut hengen salpautumaan, koska muutama kylkiluu oli luultavasti murtunut. Mies pyyhkäisi ohimoaan. Vasemmasta silmäkulmasta tihkui verta. Hän oli vahingossa raapaissut siihen jo muodostuneen ruven auki. Kiveksissäkin sykki vielä ajoittainen kipu. Muutama viime päivä oli ollut ehkä turhankin rankka ja toiminnantäyteinen, mutta nyt tuntui jo helpottavan.
Edessä olevan harmaan hirsimökin ovi avautui narahtaen ja oviaukkoon ilmaantui keski-ikäinen, keskivartalolihava ja kaikin puolin muutenkin keskiverto mies. Vieras kuitenkin tiesi, että tavallista härskimmät jutut erottivat oviaukossa patsastelevan miehen harmaasta massasta. Isäntä nyökkäsi tervehdykseksi. Pihatienpäässä seisova vieras nyökkäsi takaisin ja lähti astelemaan kohti ovea. Puoliksi poltettu tupakka lensi vanhaan, tuhkakupin virkaa toimittavaan, kymmenen litran maaliämpäriin. Se oli puoliksi täysi tai puoliksi tyhjä, riippui tietenkin näkökannasta. Sen olisi kylläkin saanut täyteen, jos sinne olisi kerännyt myös ohi lentäneet tumpit. Mökin asukas katosi varjoihin. Harmaat lautarappuset narisivat joka askeleella ja tuntuivat voivan antaa periksi minä hetkenä hyvänsä. Valittavista äänistä huolimatta ne kuitenkin kestivät miehen painon ja vieras astui sisään avoimesta ovesta. Hän riisui kenkänsä ja koukisteli varpaitaan helpottuneena nyt, kun puristava kenkä lojui eteisen lattialla. Jalat olivat hikoilleet kengissä koko päivän ja sukat tuntuivat nihkeiltä.
Sisällä mökissä tuoksui kahvi ja haisi tupakka. Mökki oli niukasti sisustettu, mikä kieli siitä, että isäntä oli mökin ainoa asukas. Harmailla hirsiseinillä ei roikkunut tauluja tai koriste-esineitä. Ellei sitten koriste-esineeksi laskettu yksinäistä hirvenkalloa jättimäisine sarvineen. Se oli pultattu kaksikymmentäkuusi tuumaisen kuvaputkitelevision yläpuolelle hirsiseinään. Lattialla oli suuri kirjava räsymatto. Suurin osa sen väriloistosta oli kenkien ja sukkien mukana kulkeutuneen lian peitossa.
Vieras seurasi isäntää mökin keittiöön. Seinällä naksutti kaappikello ja ikkunalaudalla olevasta vanhasta radiosta kuului yleisradion säätiedotus. Pitkällä tuvanpöydällä oli tuhkakuppi ja puoliksi juotu Koskenkorvapullo, jonka korkki oli päätynyt avaamisen jälkeen suoraan roskikseen. Pöydällä oli myös kaksi ruskeaa kahvikuppia ja niiden vieressä kuparipannu, jonka kaarevasta nokasta nousi höyryä. Pöydän ympärillä ei ollut tuoleja vaan molemmilla puolilla oli pöydän pituiset penkit.
....
Sora rapisi renkaiden alla, kun vanha hopeanharmaa mersu suoritti pihassa kolmen pisteen käännöstä. Auton katolla oleva kirkkaankeltainen taxi-kyltti erottui vihreänharmaassa maisemassa kuin musta mies ku klux klaanin varainkeruujuhlassa. Taksilla pihaan saapunut mies katseli loittonevaa autoa. Olisi pitänyt pyytää kuskia odottamaan viisi minuuttia ennen kuin lähtee, mies harmitteli ja käänsi katseensa pihan perällä olevaan hirsimökkiin. Tapaamisesta saattaisi tulla lyhyt. Edellinen kohtaaminen oli päättynyt kireissä merkeissä. Matkalainen oli lähtenyt tienpäälle pakon sanelemana ilman tarkempaa suunnitelmaa ja toivoi, että mökin isäntä tarjoaisi hänelle turvapaikan ainakin pariksi päiväksi. Mies pani tupakaksi. Mersun pakokaasu haisi vielä ilmassa. Jokin lintu huuteli lyhyttä yksitoikkoista melodiaa jostain pihaa ympäröivien kuusien kätköistä. Harmaan hirsimökin edustalla oli parkissa vihreä 90-lukulainen Citroen. Pihan oikealla laidalla oli jonkinlainen vaja, jonka seinät olivat joskus kauan sitten olleet punaiset. Nyt väristä oli jäljellä vain haalistuneita laikkuja. Vajan päädyssä oli verkkoaitaus, jonka maapohjalla tallusteli puolisen tusinaa kanaa. Munasta ei olisi puutetta, mies naurahti. Mökin seinällä oli kuva koirasta. Kuvan alapuolella oli teksti: "Sinä määräät suunnan, minä vauhdin." Kuvanmukainen koira makasikin mökin portaiden vieressä, mutta sitä ei vartiointihommat juurikaan kiinnostaneet. Se vain luimisteli kulmien alta.
Pihaan saapunut vieras katsoi alas jalkoihinsa. Vasemman jalan kenkä oli numeroa liian pieni ja puristi varpaita ikävästi. Oikean jalan nilkkaa särki, se oli nyrjähtänyt aiemmin. Pian kengät saisi jalasta, mies ajatteli toiveikkaana. Miehen vasemmassa kädessä roikkui vihreä salikassi. Siellä oli muun muassa varsin epäsopivia vaihtovaatteita, tyhjä kossupullo ja jonkin verran käteistä. Kassi tuntui raskaalta ja selkää kolotti. Epätasainen, pitkä taksimatka ja mersun loppuunistuttu takapenkki eivät olleet ainakaan helpottaneet enteilevää noidannuolta ja jokainen suurempi töyssy oli saanut hengen salpautumaan, koska muutama kylkiluu oli luultavasti murtunut. Mies pyyhkäisi ohimoaan. Vasemmasta silmäkulmasta tihkui verta. Hän oli vahingossa raapaissut siihen jo muodostuneen ruven auki. Kiveksissäkin sykki vielä ajoittainen kipu. Muutama viime päivä oli ollut ehkä turhankin rankka ja toiminnantäyteinen, mutta nyt tuntui jo helpottavan.
Edessä olevan harmaan hirsimökin ovi avautui narahtaen ja oviaukkoon ilmaantui keski-ikäinen, keskivartalolihava ja kaikin puolin muutenkin keskiverto mies. Vieras kuitenkin tiesi, että tavallista härskimmät jutut erottivat oviaukossa patsastelevan miehen harmaasta massasta. Isäntä nyökkäsi tervehdykseksi. Pihatienpäässä seisova vieras nyökkäsi takaisin ja lähti astelemaan kohti ovea. Puoliksi poltettu tupakka lensi vanhaan, tuhkakupin virkaa toimittavaan, kymmenen litran maaliämpäriin. Se oli puoliksi täysi tai puoliksi tyhjä, riippui tietenkin näkökannasta. Sen olisi kylläkin saanut täyteen, jos sinne olisi kerännyt myös ohi lentäneet tumpit. Mökin asukas katosi varjoihin. Harmaat lautarappuset narisivat joka askeleella ja tuntuivat voivan antaa periksi minä hetkenä hyvänsä. Valittavista äänistä huolimatta ne kuitenkin kestivät miehen painon ja vieras astui sisään avoimesta ovesta. Hän riisui kenkänsä ja koukisteli varpaitaan helpottuneena nyt, kun puristava kenkä lojui eteisen lattialla. Jalat olivat hikoilleet kengissä koko päivän ja sukat tuntuivat nihkeiltä.
Sisällä mökissä tuoksui kahvi ja haisi tupakka. Mökki oli niukasti sisustettu, mikä kieli siitä, että isäntä oli mökin ainoa asukas. Harmailla hirsiseinillä ei roikkunut tauluja tai koriste-esineitä. Ellei sitten koriste-esineeksi laskettu yksinäistä hirvenkalloa jättimäisine sarvineen. Se oli pultattu kaksikymmentäkuusi tuumaisen kuvaputkitelevision yläpuolelle hirsiseinään. Lattialla oli suuri kirjava räsymatto. Suurin osa sen väriloistosta oli kenkien ja sukkien mukana kulkeutuneen lian peitossa.
Vieras seurasi isäntää mökin keittiöön. Seinällä naksutti kaappikello ja ikkunalaudalla olevasta vanhasta radiosta kuului yleisradion säätiedotus. Pitkällä tuvanpöydällä oli tuhkakuppi ja puoliksi juotu Koskenkorvapullo, jonka korkki oli päätynyt avaamisen jälkeen suoraan roskikseen. Pöydällä oli myös kaksi ruskeaa kahvikuppia ja niiden vieressä kuparipannu, jonka kaarevasta nokasta nousi höyryä. Pöydän ympärillä ei ollut tuoleja vaan molemmilla puolilla oli pöydän pituiset penkit.
....
Комментарии