MUA KIUSATTIIN KOULUSSA | storytime

Storytime: mua kiusattiin koulussa. Tämä on ehkä vlogini historian henkilökohtaisin video. Kerron koulukiusaamisesta, jota minuun kohdistui yläasteella. Kaikkia näitä asioita en ole kertonut edes vanhemmilleni. Avaan myös hieman kiusaamisen syitä, miltä se tuntui ja mitä siitä opittiin.

Seuraa mua eri paikoissa ja ollaan yhteydessä :) Saa kysellä ja kommentoida mitä vaan.

Snapchat: Viljamitz

[pmikkonen]

Näin opettajan näkökulmasta toi kiusaaminen on nykyään vielä raadollisempaa. Fyysinen ja näkyvä kiusaaminen on varmasti vähentynyt. Nykyään kiusataan somessa ja siihen on aikuisen todella hankala puuttua! Vanhemmillakaan ei usein ole mitään käsitystä koko somesta, joten sieltäkään ei paljon tule apuja.

[melinaaaaaaa]

Moni nuori vaan menee sen takia massan mukana koska ei ole niin vahvoja et vois olla omia itsejään. Olis kiinnostavaa tietää mitä olet nykyään mieltä kiusaajistasi? Tunnetko heitä aikuisuudessa? Miten heillä elämässä mennyt? Kannatko edelleen kaunaa halveksuntaa heitä kohtaan? Toi aikuisen puuttuminen on yksi tärkein asia. Itsekkin haukuin ja nälvin hiljaista tyttöä joka oli tosi hyvä koulussa. Se loppu siihen kun vanhemmat yhdessä järjestivät kiusatun kotona palaverin jossa oli me tytöt ja vanhemmat. Enkä edes ymmärtänyt kuinka syvästi mun toiminta oli loukannut. Myöhemmin kun asiaa ajattelee olin kateellinen kun itse oli keskittymishäiriö johon vasta 16vuotta jälkeen päin sain apua. Koulu menestykseen se ei enää hyödyttänyt. Mutta olin kateellinen siitä että itse olin huono koulussa. Ja kotona olin aika yksinäinen äiti oli yh-äiti teki paljon duunia.

[Janekvlogz]

Loistava video Ville! Itsekin koin kiusaamista erityisesti ala-asteella, pääasiassa fyysistä ja muistan, että yksi kerta kaksi saman luokan poikaa jahtas mua välitunnilla talvella ja yritti kaataa mut ja sit ku ne onnistu ne alko vuorotellen hyppiä mun selän päälle, joka ei arvatenkaan tunnu todellakaan kivalta. Tätä jatkui pari päivää ja päätin uskaltautua kertomaan meidän opettajalle, joka sitten otti meidät kolme käytävään, asia käytiin läpi ja se loppui sen jälkeen.

Muitakin keissejä on, mutta tämä oli esimerkki siitä, että kyllä kiusaamisesta kannattaa kertoa sen lopettamiseksi. Itse olen myös paljon suhtautunut kiusaamiseeni siten, että olen ehkä vähätellyt sitä ja ajatellut että kyllä mä pärjään vaikka muistan, että pahimmillaan pelkäsin mennä kouluun joskus, koska pelotti että mitähän mun kiusaaja huomenna tekee mulle. Kyllä mulla kavereita on kuitenkin aina ollut onneksi, ettei ole joutunut täysin eristetyksi muista. Munkaan kiusaamiselle ei mitään mun aiheuttamaa syytä ollut, kai se oli se, että olin hyvä koulussa ja olin myös kiltti ja hiljainen niin olin helppo uhri, kun en ollut heti ekana vetämässä turpaan. Tosiaan taitaa kiusaaminenkin olla nykyään enemmän henkistä ja netin välityksellä tapahtuvaa, jolloin asiasta avautumisen tärkeys korostuu, sillä ilamn sitä on todella vaikea ulkopuolisen huomata ja puuttua siihen. Tuli vähän romaanin pitunen vastaus, mutta tästä videosta tuli sen verran voimakas yhtäläisyyden tunne, että oli pakko kirjottaa jotain. :)

-Jani

[keimo]

Tää ville on kyllä todella Fiksu ja Mukava Jätkä!
Kaikkee hyvee sulle ville!

[janytal]

Kiusaaminen on ihmeen yleistä. Itseäni on kiusattu ja syrjitty lapsena ja nyt se liitettynä nuoruude muihi ikäviin tapahtumiin laukaisi itelläni masennuksen. Kiusaaminen voi vaikuttaa ihmiseen hyvinkin syvästi, jo pieni sellainen. Itellä loppui kun kerrottiin opettajalle.
Minäkin sanon vinkkinä kaikille että jos sinua kiusataan tai näät kiusaamista kerro siitä!
Ps. Teet hyviä videoita ja mukava että tartuit tälläisseeseen vaikeaankin aiheeseen!

[erkkaheino]

Mua kiusaks yks tyypi joskus haukku ha heitti mun repun jokeen melkei joka päivä sit yhtenä päivänä mun pari kaverii sano et tää ei saa jatkua ja kotimatkall me mentiin haukkuu sitä tyypi heitettiin sen reppu jokeen ja sanottiin tolta musta tuntuu joka päivä niin se lopetti tiedä et sen oisi voinu hoitaa sivistyneemmin mutta sentää toimi

[eeetuman]

Hyvä ulostulo, Ville! Mulla oli koko peruskoulu kiusaamista ja vielä vähän amiksessakin. Oon nykyään hyvää pataa osasta sitä porukkaa, mut traumat ei meinaa lähtee.

[pale]

Mun kiusaaminen alkoi kun olin muuttanut uuteen kotiin Sipooseen. Sipoo on aiheuttanut mulle paljon traumoja ja huonoja muistoja.

Mulla on yleensä tapana puhua itselleni, se on yleinen tapa mun isän suvussa. Mua pidettiin sen takia outona ja musta alkoi jopa leviämään huhuja ympäri koulua, että mulla olisi jokin psykoosi tai mielikuvitusystävä. Yksi tosi rasittava tyttö mollasi koko ajan tästä mulle, se oli näiden huhujen levittäjä ja se jopa tiesi yksityisiä asioita musta jota vain mä tiesin. Tää loppui onneksi kun mä menin opiskelemaan Helsinkiin.

[jopade]

Mua kiusattiin 9 vuotta eli koko peruskoulun ajan. Mut pahoinpideltiin monta kertaa muutaman kerran jopa törkeästi. Se oli melkosta helvettiä enkä ole vielä tänä päivänäkään kertonut kokemuksita melkein kenellekkään. Kun siirryin amikseen niin minulle "vitsailtiin" ja sanoin aika pahasti aina takaisin ja sen tähden minua pidettiin aluksi mulkkuna. Nyt olen onneksi osoittanut niille että olen mukava ihminen.

[Mira-yosh]

Meidän molempien kiusaamis tarina on hyvin saman lainen. Ainut ero on että mun kiusaaminen ei loppunut kun kerroin jollekin. En haluas että kukaan koskaan kokis mitään tälläistä. Vaikka mä olenkin kestänyt kiusaamista koko koulu urani ajan se ei koskaan ole muuttanut mun kiinnostuksen aiheita. Persoonaa kiusaaminen on muuttanut huolestuttavan paljon muutuin ala-asteen aikana ekstrovertistä introverteksi lopetin erilaisissa tapahtumissa käymisen enkä enää tutustunut ihmisiin (tässä oli muutama esimerkki mitä kiusaaminen on muuttanut mussa)

[artolauri]

Ville on hyvä tyyppi. Enkä yhtään ihmettele, miksi vanhempana osaat huomioida muita kansalaisia. Tämä on "rikotun ruukun teoria". Arto Lauri 236. Illuminati Sotalukko

Arto Lauri 236. PasiGreen Stomach Remix

[Mimotin]

Oon seurannu sun videoita nyt noin puolen vuoden ajan ja kieltämättä on tavallaan kiinnostanut kuka tää ihminen oikeestaan on.
Tosi siistiä et tuut asiasta näin rehellisesti ja on aina rohkeaa kertoa tästä aiheesta!
Pelkkää lovee tälle kanavalle.

[carocaramba]

Minua koulukiusattiin peruskoulussa myös, ei mitään vakavaa, mutta herkkänä lapsena sellaisena sen silti koin, joskus jopa koulun henkilökunnan taholta. Myöhemmässä opiskelujen vaiheessa kiusaaminen muuttui sitten vakavaksi, josta tulee flashbackejä vielä nykyäänkin lähes päivittäin. Joskus yläasteen aikana saavutin sellaisen statuksen, että minut hyväksyttiin kiusaajien jengiin. Häpeäkseni tartuin tilaisuuteen siksi että minua ei enää kiusattaisi. Se että piti valita kahdesta pahasta. En koskaan oikein itse kiusannut, mutta annoin hiljaisen hyväksynnän ja räksytin muiden rakkien kanssa. Onneksi ei ollut mitään übervakavaa se meidän "jengin" touhu ja ennemminkin tämä porukka oli sellainen hangaround-porukka, mutta kuitenkin... Aikuisena olen kärsinyt niistä kiusaamiskokemuksista, krooninen depressio, itsemurha ajatukset, päihteiden liikakäyttö, yms. Näiden seurauksena pidän koulukiusaamista erittäin vakavana asiana, vaikka usein ongelmaa vähätellään. Mutta tässä näkökulmana se että onko kiusaaja sen takia kiusaaja että välttyisi kiusatuksi tulemiselta. Onko koulumaailma polarisoitunut näihin kahteen ryhmään? Ja ennenkaikkea, jos et ole kiusaaja, onko muita vaihtoehtoja kuin olla kiusattu? Ihmisen maaninen tarve kuulua siihen "vahvojen" leiriin, yhdistettynä neanderlaiseen käsitykseen vahvuudesta.

[enduroptb]

oispa ittelläki motivaatiota kouluun :)

[fipix]

Ja joskus kiusatulla on vaikeaa tunnistaa kiusaamista varsinkin jos on luonteeltaan positiivinen ja reipas, mutta herkkä. Eikä ole ihmisiä joille kertoa, kun ei aikuisellekkaan uskalla kertoa, koska ei tajua sen olevan kiusaamista. Itselle käynyt juurikin näin. Mulla oli hyvä perhe ja hyvä tilanne kotona, olin tosi positiivinen ja avoin, enkä piitannut muiden mielipiteestä, samalls olin kuitenkin tosi herkkä ja vaikka en muuttanut itseä muiden takia, sanat ja näkymättömät teot sstuttivst silti helposti. Mulla oli kaveri porukka jossa kaikilla meni hyvin, mutta mää en kuulunut siihen porukkaan kuitenkaan, vaikka se näytti ulospäin siltä. Porukan sisällä mua härnättiin tai sitten ei huomiotu ollenkaan, olin näkymätön, ja ekstroverttina tarvitsisin kuitenkin ihmisten huomiota ja ihmisten torjuvat katseet ja eleet satuttivat. Mun selän takana musta puhuttiin pahaa ja välituntisin sillon tällöin se porukka meni mua Piiloon ja hihitteli siellä ku näytin hämmentyneeltä koska en löytänyt heitä mistään. Tahattomasti yksin jääminen on aina ollut minusta nöyryyttävää ja edelleen ahdistaa suuresti sellaiset tilanteet. Mua nimiteltiin ja mua härnättiin muka läpällä, mutta lopulta se paheni että mua ei edes huomattu yhtään. Yritin seurata porukkas välkällä, mutta kukaan ei huomannut mun olemassa oloa. Olin yksin koko maailmassa, siltä se tuntui. Musta tuli hiljainen haamu joka pelkäsi ihmisiä, koki olevansa ihmisroskaa, ahdistui melkeen mitättömistä jutuista ja ajatteli kokoajan mitä muut miettii musta. Yritin olla kaikille mieliksi ja muuttaa itteeni niin että kelpaisin, mutta mikään ei tuntunut riittävän. Positiivisen, ystävällisen ja empaattisen luonteen takia ajattelen ihmisistä aina hyvää ja yritän ymmärtää pahojakin tekoja. Musta mun porukan jäsenet oli ihania ihmisiä ja täydellisiä ja parhaita kaikessa, en tajunnut että he tekisivät jotain suoraan väärin tai että se olisi kiusaamista. Minä vain olin niin paska ihminen että kukaan ei halua olla mun ystävä. Syy oli aina minun. Sitten minulle puhkesikin syömishäiriötä ja pahaa ahdistusta. Syömishäiriöstä olen pikkuhiljaa pääsemässä yli, mutta aika paha masennus on iskenyt vasten kasvoja. Onneksi mulla on nykyään aitoja ja maailman parhaita ystäviä tullut netin kautta ja tämän "kaveri" porukan kanssa asiat sovittu suurin piirtein. Kiusaaminen on aina kiusaamista, syy ei ole ikinä kiusatun vika, eikä mikään oikeuta kiusaamiseen. Jos sinua kiusataan tai et osaa kutsua sitä kiusaamiseksi mutta se satuttaa silti, hae Apua mahdollisimman pian, vaikka oma tilanne tuntuisikin merkityksettömältä.

[TonyMarony]

Minuakin kiusattiin ylä-asteella. Koskaan en syytä siihen keksinyt eikä kukaan mulle koskaan kertonut. Mä pyörin randomisti niin hyvien kanssa kuin huonojen. Ala-asteella kutosella mä tulin hyvin juttuun yhen uuden oppilaan kanssa joka oli tosi pelkäämätön. Hänen kanssa hengattiin ja sille kaverille ei vittuiltu. No, kaveri muutti ruotsiin kun koulu loppui ja 7 luokka alkoi. Siitä kiusaaminen lähti.

Sama porukka joka kutosella oli samassa koulussa tuli myös ylä-asteelle ja otti minut silmä tikukseen kun ruotsiin muuttanutta kaveria ei ollut enää kuvioissa. Mainitsen tässä välissä sen että kenellekkään tai ketään ei kaverin kanssa kiusattu kutosella, vaan mun kaveri oli semmonen että jos sillä palaa pinna, niin kellään ei ollu kivaa. Hän ikäänkuin suojeli mua jo ala-asteella kun silloinkin pyörittiin hulttio porukoissa aina välillä. Seiskalla sitten alkoi kiusaaminen. Uhattiin vetää turpaan porukalla koulun jälkeen, ja oikeen kunnolla isolla porukalla kun ei enää kaveria ollu puolustamassa. ....

Meillä oli semmonen bilsan maikka, joka ei välittäny mistään mitään mitä luokassa tapahtu tunnin aikana, jos metelöit, se oli sun häpee, hän opetti ja jos halusit oppia, niin kuuntele. Eli opettaja antoi niiden metelöidä siinä määrin että oppimishaluiset saivat oppia. Eli kumia ampuu ritsalla tai tehdä paperi liidokin kesken tunnin, ei opettaja puuttunut siihen. Mutta kesken tunnin sain turpaan veto uhkauksen koska se oli viiminen tunti sinä päivänä.

Tunti loppui ja pelkäsin. Jäin luokkaan tunnin loputtua ja kerroin etten uskalla mennä kotiin koska jengi odottaa ulkona. Opettaja ei voinut auttaa koska hän tuli bussilla aina Helsingistä kouluun mutta sanoi että saattaa minut bussi asemalle ja antaa bussi rahan kotiin omassa kaupungissa. (meinasin ensin että menen luokan ikkunasta ulos mutta siihen opettaja ei suostunut). Koulupäivä päättyi ja open työ-aika. Lähdimme kävelemään kohti bussi-asemaa, noin 10 oppilasta takana. Yksi astui jopa kantapäilleni eli olivat ihan iholla. Siinä vaiheessa kun oltiin lähellä bussi-asemaa, biologian maikka, joka ei koskaan ollut huutanut, tai puuttunut oppilaiden käytökseen tunnilla (ellei ole ollut muita tai opettajaa häiritsevää), napautti ilmoille semmoisen viestin kovalla äänellä että jengi katosi takaa ja kiusaaminen loppui siihen. Hän uhkasi rehtorilla ja poliisilla ja että asia ei jää tähän jos tämmöinen jatkuu vielä hetkeäkään.


Tämän jälkeen sain kouluni käydä rauhassa, näin muistelisin, niin säyseä kuin meidän bilsan maikka oli/on, ärähti niin että hullumpaakin heikottaa.

Haluan painottaa tämän, kaikille koululaisille jotka luette tämän: YKSIKIN LYÖNTI VOI TAPPAA.

En ole koskaan kertonut edes vanhemmilleni tätä. En nähnyt sitä tarpeelliseksi enää opettajan murahduksen jälkeen.

[nikog-zx]

Puhuit todella tärkeästä aiheesta mua on kiusattu monta vuotta tosi pahasti ja edelleenkin kiitos tästä videosta 😊👍

[rokipaske]

Itteeni kiusataan musiikkimaun takia. Oon kertonu siitä monesti opettajalle ja ope on vetäny luokan edessä aika monet huudot sen takia, mutta se ei lopu. Tämän takia mä masennuin ja nyt mul on vaikea masennus. Yhdellä kerralla jopa joku luokkalainen kertoi minulle, että vihaa minua. Psykologi sanoi että kerro opettajalle ja niin tein. Syynä oli sitten mun musiikkimaku. Täällä koulussa ei hyväksytä erillaisuutta ei tippaakaan ja sitä aletaan sitten kiusaamaan. Mulle useasti huudellaan käytävillä, nauretaan luokassa, nauretaa instagram kuville ja ne ihmiset esim. netissä on joitain minun koulusta enkä ole ikinä edes tavannut heitä. Tää ei oo vieläkään loppunu ja vuoden verran tätä oon jo jaksanu. Omalla paikkakunnalla ei oikein kavereita ole, mutta ympäri Suomea niitä löytyy. Nyt viikonloppuna olen menossa 3h matkan päähän parhaankaverini luo :)

[jolli]

oot paras tubettaja katon sun videoita joka päivä jatka samaan malliin ps.ansaitsit enemmän seuraajia😊

[raipe]

Mieluumin yksin oikeassa kuin porukan kanssa väärässä!