Antti Kurvinen keskusta kulkutauti

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen :
Arvoisa herra puhemies! Silloin, kun käsittelemme sellaisia asioita, minkä luulimme jo jääneen historian kirjoille, kulkutautia ja avointa valtioiden välistä laajamittaista sotaa, keskiöön nousevat elintarvikkeiden saatavuus ja riittävyys ja myöskin puun ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen omavaraisuus ja käytettävyys. Siksi maa‑ ja metsätalousministeriön hallinnonala on ollut vieläkin ajankohtaisempi. Se toki on ajankohtainen joka päivä, kun puuta arjessamme käytämme ja kun ravintoa hankimme ja syömme, mutta nyt se on vieläkin ajankohtaisempi ollut.

Kiitän valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostoa ja jaoston puheenjohtajaa hyvästä työstä ja mielestäni erittäin perustelluista painotuksista ja lisäyksistä, mitä olette tehneet. On myös helppo yhtyä tilannekuvaan niistä huolenaiheista, joita esititte, ja on ollut mukava huomata, että koko eduskunta yli puoluerajojen on tällä hetkellä kiinnostunut maa‑ ja metsätaloudesta, uusiutuvien luonnonvarojen käyttämisestä ja siitä, miten Suomen omavaraisuus ja ruokaturva tässä vaikeassa tilanteessa, johon olemme Venäjän hyökkäyksen takia ajautuneet, oikein saadaan hoidettua. Haluan myös kiittää lämpimästi maa‑ ja metsätalousvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa hyvästä yhteistyöstä kahdeksan kuukautta tähän asti kestäneen maa‑ ja metsätalousministerikauteni aikana. [Timo Heinonen: Jaostoa ei kiittänyt!] — Edustaja Heinonen, kiitin myös jaostoa tuossa aluksi, kuunnelkaa tarkasti.

Haluan todeta, että vuoden 23 talousarvion osalta, puhemies, korostetaan maa‑ ja metsätalousministeriön perustehtävien, kuten ruokaturvan, huoltovarmuuden ja puhtaan veden saatavuuden, merkitystä. Myöskin ensi vuoden talousarviossa on meidän pääluokassamme paljon niin sanotun vihreän siirtymän hankkeita ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä hankkeita. Ensi vuoden alusta käynnistyy uusi maatalousohjelmakausi, niin sanottu CAP-kausi, joka kestää 23—27, ja ensi vuodelle olevat toimenpiteet ja rahoitus ovat sitten eri momenteille jakautuneita tässä ensi vuoden talousarviossa.

Voinen sanoa, että tämä CAP-ratkaisu lisää ennustettavuutta ja vakaata näkymää suomalaiselle maataloudelle. Ensi vuoden budjetissa on noin 1,8 miljardia budjetoituna tätä CAP-suunnitelman mukaista rahoitusta suomalaiselle maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle. Myöskin huoltovarmuuspaketissa keväällä 22 sovittuja vihreän siirtymän kansallisia määrärahoja on vuoden 23 talousarviossa eri momenteilla muun muassa niin, että maaseutuyritysten energiainvestointitukea on 10 miljoonaa euroa mukana ”EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen” ‑kohdassa, sitten biokaasu, lannankäsittely, ravinnekierrätys ynnä muuta 7,5 miljoonaa euroa kohdassa ”Maatalouden aloittamis‑ ja investointiavustukset”, ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on 6 miljoonaa euroa ”Luonnonvara‑ ja biotalouden edistäminen” ‑kohdassa ja niin ikään ravinnekiertokorvausta 4 miljoonaa euroa.

On myös merkittävää, puhemies, nostaa esille eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutukseen osoitettava puoli miljoonaa euroa. Meillä on suuri huoli pitkin Suomea eläinlääkäreitten riittävästä saatavuudesta. Se on erittäin tärkeää laadukkaan eläinsuojelun ja hyvinvoinnin huolehtimiseksi. Lisäksi erityisesti haluan painottaa maaseudulla tuotantoeläimiä hoitavien osaavien eläinlääkäreitten olemassaoloa ja saatavuutta.

Sitten vielä pari numeroa, puhemies, tiiviisti loppuun. Maaseudun kehittämiseen on kohdistettu 2 miljoonan euron määräraha niin sanottuun kyläkauppatukeen. Tämä kyläkauppatuki tulee nyt niin sanotusti pysyväksi. [Jari Leppä: Jotkut halusivat poistaa sen!] Myöskin luonnonvarapuolella on monia mielenkiintoisia asioita, muun muassa metsien monimuotoisuuden osalta 17,5 miljoonaa euroa. On erittäin mielenkiintoisia hankkeita, myös Metso‑ ja Helmi-ohjelman rahoitusta on siinä mukana. Sitten sen lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanoa jatketaan vuonna 23 siten, että metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukeviin hankkeisiin on käytettävissä 3 miljoonaa euroa ja vesialan kasvua ja vientiä edistäviin hankkeisiin 1,5 miljoonaa euroa. Vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseen ehdotetaan 2,5 miljoonaa euroa ja EU:n juomavesidirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon 2 miljoonaa euroa. Ja johtuen tästä vaikeasta turvallisuuspolitiikan muutoksesta ja geopolitiikan muutoksesta myös maa‑ ja metsätalousministeriö on mukana itäisen Suomen elinvoiman parantamisessa. Suuntaamme 1,4 miljoonaa euroa tärkeisiin luontomatkailun hankkeisiin Itä-Suomeen Metsähallituksen retkeilyalueille [Puhemies koputtaa] Ruunalle ja Kylmäluomalle.

[jormapelkonen]

Meillä on toivoa. Lapsemme joutvat maksamaan hallituksen unohtama omavaraisuuden.

[soijufamu]

Vesialueiden lisäystä? Soiden vesittämistäkö vai järvien pinnan nostoa? Se omavaraisuus turpeen suhteen sekä lämmitykseen että eläinten kuivikkeeksi muistettava.