filmov
tv
4. Satu Pylkkönen (kansalaisaloitteen tiedotustilaisuus 7.10.2024)
Показать описание
Lapsen oikeuksien ja etujen turvaaminen päiväkoti- ja kouluverkkopäätöksissä
Tutustu kansalaisaloitteen sisältöön ja allekirjoita:
Videolle on tekstitys suomeksi.
Tekstityksen tiivistelmä:
Lähikoululla on hyvin tärkeä merkitys koko yhteisölle. Pieni koulu on itsessään yhteisö ja kylän tai kaupunginosan asukkaita monipuolisesti yhdistävä tekijä.
Useimmiten lähikoulu on kohtaamispaikka ja kylän tai kaupunginosan sydän, missä kokoonnutaan
myös koulun ulkopuolella muuhun yhteisölliseen toimintaan, kuten harrastusten pariin tai yhdistystoiminnan merkeissä ja pieni koulu ihan parhaimmillaan yhdistää ihmisiä.
Pienessä koulussa lapset tutkitusti saavat ja myös pystyvät olemaan lapsia kauemmin. Pienimpien koulujen yhdysluokkaopetuksessa on todettu olevan paljon hyötyjä, kuten omatoimisuuden ja
itseohjautuvuuden lisääntyminen, sosiaalisuus ja mukautuminen erilaisiin ryhmäkokoonpanoihin, kärsivällisyys sekä toisten auttaminen.
Lapset tunnetaan paremmin ja ongelmiin voidaan puuttua nopeasti. Erityisoppilaat hyötyvät
pienistä kouluista rauhallisempana oppimisympäristönä. Pieni, tuttu ja turvallinen ympäristö parhaimmillaan lisää lapsen fyysistä ja henkistä turvallisuutta vaikuttaen positiivisesti
hänen kehitykseensä. Tuttuuden tunne lisää myös vanhempien turvallisuuden tunnetta
lastensa puolesta.
Edellä mainittujen lisäksi on syntynyt myös keskustelua pienimpien yksiköiden suojaominaisuuksista muun muassa pandemiaa, kouluväkivaltaiskuja ja jopa sotaa vastaan.
Lain mukaan päivittäiset koulumatkat saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Kuinka moni meistä
aikuisista uhraa vuorokaudestaan työmatkoihin aikaa näin paljon päivittäin? Sen sijaan vaadimme sitä lapsiltamme, joilla tulisi olla aikaa viettää harrastaen, liikkuen, leikkien sekä perheensä kanssa. Osaoptimointien ja kilpailutusten myötä koulukuljetuksia ei voida toteuttaa lapsen etu edellä, vaan
edullisuutta tavoitellen.
Lain mukaan alle 135 senttimetrin pituista lasta ei saisi kuljettaa ilman e-säännön mukaista turvaistuinta pakettiautoissa, kuten tilataksissa. Esimerkiksi nämä edellä mainitut asiat jää usein huomiotta koulukuljetuksia toteuttaessa turvallisuuden osalta.
On todettu että Suomessa kouluja on lakkautettu paljon nopeammin kuin lapsimäärä on vähentynyt. Onko se lapsen etu että lähikoulu häviää? Usein isompia kouluja perustellaan esimerkiksi enemmillä vaihtoehdoilla valinnaisaineissa, vaikka enemmän tulisi
korostaa laadukasta perusopetusta. Monipuolisuutta pienessä koulussa oppimisessa voi tarjota myös vaikka luonnon hyödyntäminen opetuksessa.
Kuinka todenperäisiä lapsivaikutusten arvioinnit ovat ja tehdäänkö ne monialaisessa yhteistyössä,
kuten ne tulisi tehdä. Huomioidaanko muun muassa edellä mainittuja asioita lapsivaikutusten arvioinnissa? Onko virkahenkilö yksin pätevä arvioimaan kaikkia sisote -vaikutuksia lapsen
osalta?
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin mukaan noin 45% kunnista ilmoitti että eivät tee
lapsivaikutusten arviointia ennen päätöksentekoa. Lisäksi tutkimuksessa puhuttiin siitä, että kunnat toivoisivat lisää apua lapsivaikutusten arvioinnin tekoon, vaikka aihe on ollut esillä jo pitkään koulu- ja päiväkotilakkautusten yhteydessä valtakunnallisesti.
Toivomme tällä kansalaisaloitteellamme olevan apua siihen että kunnat todella saavat tarvitsemiaan työkaluja ja tietoja lapsivaikutuksista arvokkaan koulu- ja päiväkotiverkostoa koskevan päätöksentekonsa tueksi nyt ja tulevaisuudessa.
Tutustu kansalaisaloitteen sisältöön ja allekirjoita:
Videolle on tekstitys suomeksi.
Tekstityksen tiivistelmä:
Lähikoululla on hyvin tärkeä merkitys koko yhteisölle. Pieni koulu on itsessään yhteisö ja kylän tai kaupunginosan asukkaita monipuolisesti yhdistävä tekijä.
Useimmiten lähikoulu on kohtaamispaikka ja kylän tai kaupunginosan sydän, missä kokoonnutaan
myös koulun ulkopuolella muuhun yhteisölliseen toimintaan, kuten harrastusten pariin tai yhdistystoiminnan merkeissä ja pieni koulu ihan parhaimmillaan yhdistää ihmisiä.
Pienessä koulussa lapset tutkitusti saavat ja myös pystyvät olemaan lapsia kauemmin. Pienimpien koulujen yhdysluokkaopetuksessa on todettu olevan paljon hyötyjä, kuten omatoimisuuden ja
itseohjautuvuuden lisääntyminen, sosiaalisuus ja mukautuminen erilaisiin ryhmäkokoonpanoihin, kärsivällisyys sekä toisten auttaminen.
Lapset tunnetaan paremmin ja ongelmiin voidaan puuttua nopeasti. Erityisoppilaat hyötyvät
pienistä kouluista rauhallisempana oppimisympäristönä. Pieni, tuttu ja turvallinen ympäristö parhaimmillaan lisää lapsen fyysistä ja henkistä turvallisuutta vaikuttaen positiivisesti
hänen kehitykseensä. Tuttuuden tunne lisää myös vanhempien turvallisuuden tunnetta
lastensa puolesta.
Edellä mainittujen lisäksi on syntynyt myös keskustelua pienimpien yksiköiden suojaominaisuuksista muun muassa pandemiaa, kouluväkivaltaiskuja ja jopa sotaa vastaan.
Lain mukaan päivittäiset koulumatkat saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Kuinka moni meistä
aikuisista uhraa vuorokaudestaan työmatkoihin aikaa näin paljon päivittäin? Sen sijaan vaadimme sitä lapsiltamme, joilla tulisi olla aikaa viettää harrastaen, liikkuen, leikkien sekä perheensä kanssa. Osaoptimointien ja kilpailutusten myötä koulukuljetuksia ei voida toteuttaa lapsen etu edellä, vaan
edullisuutta tavoitellen.
Lain mukaan alle 135 senttimetrin pituista lasta ei saisi kuljettaa ilman e-säännön mukaista turvaistuinta pakettiautoissa, kuten tilataksissa. Esimerkiksi nämä edellä mainitut asiat jää usein huomiotta koulukuljetuksia toteuttaessa turvallisuuden osalta.
On todettu että Suomessa kouluja on lakkautettu paljon nopeammin kuin lapsimäärä on vähentynyt. Onko se lapsen etu että lähikoulu häviää? Usein isompia kouluja perustellaan esimerkiksi enemmillä vaihtoehdoilla valinnaisaineissa, vaikka enemmän tulisi
korostaa laadukasta perusopetusta. Monipuolisuutta pienessä koulussa oppimisessa voi tarjota myös vaikka luonnon hyödyntäminen opetuksessa.
Kuinka todenperäisiä lapsivaikutusten arvioinnit ovat ja tehdäänkö ne monialaisessa yhteistyössä,
kuten ne tulisi tehdä. Huomioidaanko muun muassa edellä mainittuja asioita lapsivaikutusten arvioinnissa? Onko virkahenkilö yksin pätevä arvioimaan kaikkia sisote -vaikutuksia lapsen
osalta?
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin mukaan noin 45% kunnista ilmoitti että eivät tee
lapsivaikutusten arviointia ennen päätöksentekoa. Lisäksi tutkimuksessa puhuttiin siitä, että kunnat toivoisivat lisää apua lapsivaikutusten arvioinnin tekoon, vaikka aihe on ollut esillä jo pitkään koulu- ja päiväkotilakkautusten yhteydessä valtakunnallisesti.
Toivomme tällä kansalaisaloitteellamme olevan apua siihen että kunnat todella saavat tarvitsemiaan työkaluja ja tietoja lapsivaikutuksista arvokkaan koulu- ja päiväkotiverkostoa koskevan päätöksentekonsa tueksi nyt ja tulevaisuudessa.