Savusauna

Savusauna on puulämmitteinen perinteinen saunatyyppi, jossa ei ole lainkaan savupiippua, vaan palokaasut leviävät suoraan löylyhuoneeseen

Karjalassa savusaunaa kutsutaan mustaksi saunaksi, koska saunan sisäpinnat ovat savusta johtuen tummat ja nokiset. Vanhastaan kaikki saunat kuten asumuksetkin ovat olleet vailla savupiippua ja niiden käyttötarkoitukset ja nimetkin lomittuneet. Karjalassa saunaa on kutsuttu kylyksi, mutta toisin paikoin Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pirtiksi. Suurimmillaan savusaunojen määrä oli Suomessa kuitenkin vasta 1900-luvun vaihteessa. Vuolle-Apiala jakaa savusaunat maakunnallisiin tyyppeihin seuraavasti: Tunturi-Lappi, Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaan turpas- eli turvesaunat, Pohjanmaa, Keski-Suomen orsisaunat, Savo-Karjala, ns. savolaiskiila Etelä-Pohjanmaalla, juurakkolaudesaunat Keski-Suomessa, Päijät-Häme, Häme, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Ahvenanmaa sekä savusaunat Suomen ulkopuolella.

Hämäläis-satakuntalainen savusauna on tyypillinen ns. monikäyttösauna, jossa on kylpemisen lisäksi hoidettu monia muita askareita. Rakennuksena se on korkea, jopa kolmimetrinen, lauteille mennään tikapuita tai jyrkkiä portaita myöten, ne ovat orsien varaan ripustettujen juurakoiden päällä. Pohjoisempana Keski-Suomessa Keiteleen ympäristössä kehittyi erityinen yksi- tai kaksiorsinen juurakkolaudesauna, sekin jopa 36 neliön suuruinen ja yli kolme metriä korkea. Savo-Karjalan savusaunat ovat samantyyppisiä, erityispiirteenä että kiuas ja laude ovat samalla seinällä ja että saunaan liittyy usein erillinen kota vedenlämmitystä varten. Lauteet ovat pystypuu- eli patsaslauteita tai hirsilavon päälle rakennettuja. Kooltaan savokarjalaiset saunat ovat pienempiä kuin läntiset, esimerkiksi 9 neliön suuruisia ja vain pari metriä korkeita. Myös Itä-Karjalassa savusaunat ovat olleet samantyyppisiä, melko yksinkertaisia rakennuksia. Etelä-Pohjanmaalla sen sijaan savusaunat ovat korkeita, lauteet peräseinällä sivuseinien läpi menevien orsien varassa ja kiukaan suukin joskus asennettuna kohti peräseinää. Oven lähellä on voinut olla erillisiä fällyorsia, sisäkatto on mukaillut ulkokaton muotoa. Varsinais-Suomen savusaunatkin ovat perinteisiä orsisaunoja, Pohjois-Suomen savusaunat lähes poikkeuksetta peräseinälaudesaunoja.