Eero Lipiäinen laulaa . Tule kotiin

Lieksa . Jongunjokki . Jeesus tupa leiri

On kiire lähteä työhön,
kun ilta jo ruskottaa
ja sanomaa viemään yöhön,
että Jeesus sua rakastaa.
Tanssilavojen luona on monta,
jotka Jeesusta tunne ei.
Synnin pettämää, onnetonta,
jolta maailma kaiken vei.

Nuori tyttö äärellä kosken,
sen kuohuja katselee,
kyynelhelmet on peittäneet posken
ja hän itkien muistelee,
sitä iltaa, jolloin hän lähti
kodin lämmöstä maailmaan,
pihakoivu ja iltatähti
katsoi kaihoten kulkijaan.

Äiti itki ja rukoillen pyysi,
”älä lapseni lähde pois,
ei ole tämä sinun syysi,
että isäsi lähti pois.
Minä odotan, että kerran,
kotiin tulette takaisin,
olen jättänyt huomaan Herran,
teidät rakkaani kummatkin.”

Tyttö itkee ja kuohuihin katsoo;
”Miksi kaikki niin turhaa on?
Yhä turhaanko äitini vartoo
siellä katveessa koivikon?
Vieläkö saisin tulla,
minä kotiini entiseen?
Yhä vieläkö äitini sulla
olis rakkaus tällaiseen?”

Ja hetkellä viimeisellä
joku vierelle seisahtuu.
Käden kosketus, katse hellä,
siihen tyttönen havahtuu.
”Tulin kertomaan Jeesuksesta,
joka voi sinut pelastaa,
tuomaan sanomaa auttajasta,
joka syntisen vapahtaa.”

Ja rannalla kosken kuohun,
kaksi ihmistä polvistuu.
Ei katsota paikkaa, ei muuhun,
on hetki, kun pelastuu.
Siinä synnit valoon tuotiin
ja tehtiin parannus.
Sinä hetkenä uutta luotiin
ja saatiin armahdus.

Myös sinua Jeesus kutsuu,
Hän ovellas´ kolkuttaa.
Mitä sinulta vielä puuttuu
saat Herrassa omistaa.
Tule verilähteen luokse,
tule ristin juurelle,
tule joutuin, riennä ja juokse,
armo kuuluu myös sinulle.