filmov
tv
Suihkukaivo Leijona - Tuntematon Turku 13
Показать описание
Upea nähtävyys hienossa miljöössä.
@MarkoValvee
Ashley Shadow - Solar Power
Harmillista kaikkien kannalta on se, että laitahyökkääjät ovat usein vallanneet suihkukaivon lähialueet - varsinkin lämpiminä päivinä.
Ensimmäisen palkinnon sai kuvanveistäjä Gunnar Finnen (1886–1952) ja arkkitehti Armas Lindgrenin (1874–1929) ehdotus Kors, joka esitti ristiä kantavaa ratsastajaa. Ehdotusta kiitettiin taiteellisista ansioista, mutta aihetta ei pidetty sopivana vapaa-ajan viettämiseen yhdistettyyn Samppalinnaan.
Suihkukaivohanke jäi lepäämään vuosiksi, sillä itsenäistymisen ajan rauhattomat vuodet siirsivät sen toteuttamista. Myöhemmin suuri osa lahjoitusrahaston varoista hävisi sotaa seuranneessa inflaatiossa ja suunnitelmia oli muutettava.
Suihkukaivon uudeksi sijoituspaikaksi valittiin kirjaston edusta, ja Finneltä ja Lindgreniltä tilattiin uusi luonnos, jonka aihe sovitettiin nuoren tasavallan imagoon. Suihkulähteen huipulla, lilja-reliefein koristellun pylvään päässä, seisoo Suomen kansaa symboloiva leijona. Merihevoset ja näkinkengät muistuttavat Turun merellisestä merkityksestä.
Suihkulähteen graniitti- ja pronssiosat valmistuivat syksyllä 1922. Pronssiosat valoi kuvanveistäjä Arttu Halonen ja kivityöt teki hankolainen Aktiebolaget Granit. Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori Edwin Flinck (Linkomies) laati kilpailukomitean ohjeiden mukaisesti teoksen jalustaan latinankielisen kiitos- ja muistokirjoituksen G. A. Petreliukselle.
Turun ensimmäinen suihkukaivo valmistui kokonaisuudessaan keväällä 1924. Lahjoitusrahasto luovutti teoksen 13.5.1924 päivätyllä kirjeellä Turun kaupungille.
Tuntematon Turku -sarja
@MarkoValvee
Ashley Shadow - Solar Power
Harmillista kaikkien kannalta on se, että laitahyökkääjät ovat usein vallanneet suihkukaivon lähialueet - varsinkin lämpiminä päivinä.
Ensimmäisen palkinnon sai kuvanveistäjä Gunnar Finnen (1886–1952) ja arkkitehti Armas Lindgrenin (1874–1929) ehdotus Kors, joka esitti ristiä kantavaa ratsastajaa. Ehdotusta kiitettiin taiteellisista ansioista, mutta aihetta ei pidetty sopivana vapaa-ajan viettämiseen yhdistettyyn Samppalinnaan.
Suihkukaivohanke jäi lepäämään vuosiksi, sillä itsenäistymisen ajan rauhattomat vuodet siirsivät sen toteuttamista. Myöhemmin suuri osa lahjoitusrahaston varoista hävisi sotaa seuranneessa inflaatiossa ja suunnitelmia oli muutettava.
Suihkukaivon uudeksi sijoituspaikaksi valittiin kirjaston edusta, ja Finneltä ja Lindgreniltä tilattiin uusi luonnos, jonka aihe sovitettiin nuoren tasavallan imagoon. Suihkulähteen huipulla, lilja-reliefein koristellun pylvään päässä, seisoo Suomen kansaa symboloiva leijona. Merihevoset ja näkinkengät muistuttavat Turun merellisestä merkityksestä.
Suihkulähteen graniitti- ja pronssiosat valmistuivat syksyllä 1922. Pronssiosat valoi kuvanveistäjä Arttu Halonen ja kivityöt teki hankolainen Aktiebolaget Granit. Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori Edwin Flinck (Linkomies) laati kilpailukomitean ohjeiden mukaisesti teoksen jalustaan latinankielisen kiitos- ja muistokirjoituksen G. A. Petreliukselle.
Turun ensimmäinen suihkukaivo valmistui kokonaisuudessaan keväällä 1924. Lahjoitusrahasto luovutti teoksen 13.5.1924 päivätyllä kirjeellä Turun kaupungille.
Tuntematon Turku -sarja